Kerskailuketjun inspiroimana: mistä sitä uskaltaa enää puhua???
Eikö se ole jollain lailla normaalia, että tuttujen kesken puhutaan muustakin kuin uutisista ja säästä. Eli käytännössä siis itsestään ja omasta perheestään, mistä muusta!
Minä opiskelen samaan aikaan kun hoidan lasta kotona. Jos joku kysyy " mitä sulle kuuluu?" niin todennäköisesti kerron jostain kurssista, joka on meneillään tai jostain mitä olen lapsen kanssa touhunnut. Onko tämä kerskailua?
Sen olen jo huomannut, että seuraavat asiat täytyy pitää omana tietonaan: lapsi 2-v ei ole koskaan ollut kipeä, lapsi nukkuu omassa sängyssään nukuttamatta ja heräilemättä, me ei riidellä miehen kanssa, mä tykkään mun anopista, mies tekee paljon kotitöitä.
Jos ei ole paljn negatiivisia asioita elämässä, niin mistä sitä puhuu, jos positiivisia asioita ei saa tuoda esiin? Meidän auto oli viime viikolla rikki, siitäkö sitten???
Jos omista tavallisista ja joka päiväisistä asioistaan puhuu neutraaliin sävyyn, niin miten ihmeessä joku voi tulkita sen kerskailuksi?
Kommentit (6)
Suomalaiset taitavat ottaa kaiken kerskailuna. Joku väitti että naapurinsa kerskailee lastensa korvatulehduksilla. Siis täh? Jos sanoo että pojallamme on taas korvatulehdus tai flunssa, niin onko se kerskailua?
Onneksi mulla on hyvä itsetunto (iik, omakehu haisee!) ja kaveripiirini muodostuu suurinpiirtein samanlaisesta. Jonkun naapurin väärintulkinta jostain sanomisestani ei puristele, ei sitten yhtään :-)
Kyllä mä ainakin saatan puhua suunnilleen kaikista noista tossa ketjussa mainituista asioista, mutta jos joku tulkitsee sen kerkailuksi niin hänellä on kyllä pahan puoleinen ongelma!
Vierailija:
Jos omista tavallisista ja joka päiväisistä asioistaan puhuu neutraaliin sävyyn, niin miten ihmeessä joku voi tulkita sen kerskailuksi?
korostamisesta. Lähipiirissä eräs äiti hehkuttaa aina, että _kaikki_ ovat täysin hullaantuneita hänen lapseensa, koska hän on niin ulospäinsuuntautunut. Minusta lapsi on lähinnä kuriton ja tunkee nenänsä joka paikkaan. Lisäksi hänet pitää raahata joka paikkaan mukaan, " koska kaikki haluavat nähdä X:n" .
Muinainen saksanopettajani tunsi ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja väitti, että suomalaista ei voi kehua. Eli jos esimerkiksi suomalaiselle sanoo, että onpas sinulla TODELLA hieno villapaita, niin suomalainen sössöttää, että " no tää on vaan tällanen vanha... rikkikin tosta kohtaa ja kirpputoriltakin ostettu... ei tää oo mikään" . Muun maan kansalainen, esim. ranskalainen sanoisi, että " QUI, olen samaa mieltä, tää on hiano ja oli tosiaan löytö!" .
Kaikkia ei vain voi miellyttää. Olet oma itsesi ja puhut siitä mistä haluat. Onnellinen elämä ei synny miellyttämällä muita.