IS: Suomalaisteen uimataito romahti

Palstan punkero kyllä kelluu pinnalla!

Lapsen koulussa uimataito (hyppy syvään veteen + 150 m + 50 m) testattiin vitosluokalla. Kaikki osallistuivat ja yhtä lukuunottamatta selvittivät testin. Tämä yksikin melkein, pienestä jäi jaksaminen kiinni. 

Vitosluokka on kyllä viimeinen, jossa tytöt ja pojat tulee laittaa koulu-uintiin yhtaikaa. Murrosikä alkaa näkyä kehossa ja kiusaus lintsata tunnilta kasvaa. Kutosella uintia on sitten enää yksi kerta - eli yhtä tyhjän kanssa. 

Koulu-uinnit voisi aloittaa heti ekalta luokalta ja vitosella viimeistään testata oppilaat uimataidon virallisen määritelmän mukaan. Wilman kautta ohjeet vanhemmille, joiden lapsi kaipaa uintiin lisää harjoitusta. 

P.S. Milloin viimeksi olette nähneet alakouluikäisen kaveriporukan uivan uimahallissa matkaa? Ehei, uimahallit ovat nykyisin kuin kylpylöitä, joissa vähän räpistellään koiraa ja loppuaika menee vesiliukumäessä, lastenaltaassa tai vettä kaverin päälle roiskiessa. Ja tätä kutsutaan ”uimiseksi”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni aikuinenkaan ei selviä tuosta testistä. 

Oikeaoppisestihan testissä hypätään altaaseen, ilman uimalaseja, siten, että pää käy veden pinnan alapuolella. Siitä lähdetään suorittamaan. Esimerkiksi puolustusvoimien uimatesti suoritetaan viedä tällä tavoin oikein. Tällä karsitaan jo suuresti kaikki "yyh, vettä silmässä / tukka kastui!" -tapaukset. Monelle myös veden pinnan alla käynti on kokemuksena melko vieras ylipäätään. 

TJEU: Uimahalli, missä jengi ui 25m kerrallaan ja pitää sen jälkeen pitkää taukoa päässä. Kuntouimarit sitten erikseen. 

TJEU2: Milloin olet itse viimeksi uinut tuon 200m yhtäjaksoisesti? Mökkirannassa porukka ui lähinnä sellaista pientä muutaman metrin ympyrää... 

Kukahan nämä kriteerit on keksinyt? Eikö tuo nyt riitä että pystyy uimaan veneeseen takaisin kun on pudonnut laidan yli??

Jos et kykene hyppäämään uimahallissa lämpöiseen altaaseen, käymään pinnan alla, ja uimaan sen jälkeen 200m, et satavarmasti selviä järveen pudotessa. Putoaminen kun tapahtuu yleensä yllättäen, vaatteet päällä ja tyvenen sijasta on myös ylipyyhkivää aallokkoa. 

Vesi on elementtinä sellainen, että moni kuvittelee siinä osaavansa toimia, mutta oikeasti suomalaisten uimataito on todella heikko.

Niin se on muissakin maissa, mutta uimarin (ja harrastussukeltajan) silmin, kun asiaa katsoo, tuolta se näyttää.

Hukkumiset ovat tapahtuneet useimmiten uimassa ollessa, ei veteen yllättäen tippuen.

Olen 60-vuotias ja kyllä kriteerit on muuttuneet lapsuudestani. Uimataitoinen oli, kun osasi uida muutamia metrejä eli hallitsi uintitekniikan niin, että pää pysyi veden pinnalla. Tuohon 200 metriin ei olisi varmaan monikaan päässyt, jos sitä olisi testattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronarajoitusten vaikutuksista saamme kärsiä vielä vuosikymmeniä. Kiitos hysteerikkojen päättäjien.

Ajattelet, että yhden vuoden tauko uinnissa estäisi uinnin opettelun sen jälkeen?

 

Ksikenlaisia selityksiä voidaan keksiä, mutta tuhansien järvien maassa on kyllä vaikea keksiä muuta syyllistä kuin vanhemmat, jos lapsi ei osaa uida.

Kyllä se oli enemmän kuin yhden vuoden tauko.

Vierailija kirjoitti:

Kohta ei osata enää ajaa polkupyörällä tai hiihtää

Olen 45 v. enkä luultavasti osaa hiihtää. Olen viimeksi kokeillut joskus alakoulussa, enkä ollut siinä kovin hyvä.

Mutta onneksi tykkään pyöräillä ja harrastan uintia. 

14 v. lapseni osaa sekä hiihtää, pyöräillä että uida hyvin. 

Ainakin kasarilla, kun olin koulussa, koulun uimaopetus oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Ei siellä ainakaan kukaan oppinut, vaan traumatisoivaa oli. Kuudesluokalla olin kyllä jo oppinut. 

Vierailija kirjoitti:

Koronarajoitusten vaikutuksista saamme kärsiä vielä vuosikymmeniä. Kiitos hysteerikkojen päättäjien.

Höpö höpö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette itse opeta lapsillenne uimataitoa?

Eihän nyt nykyvanhemmalta voi mitään vaatia. Sehän on koulun homma opettaa lapsille kaikki ilmeisesti vaatteiden pukemisesta lähtien. 

 

Oletko huomannut kun puhutaan pjutteista lasten ja nuorten taitotasosta ekat vastaukset keskusteluissa alkavat aina sanoin. 

 

"Kyllä koulussa pitäisi..."

"Eikö koulussa voisi..."

 

 

KOTONA. Kotona opetellaan rutiinihommat. Kotona lapsi oppii että kirjojen lukeminen, ulkona leikkiminen, urheilu ba liikunta, ja muu yleishyödyllinen toiminta on niitä tavallisia ajanviettotapoja ja normaaleja käyttäytymismalleja. Koulu ei pysty ihmeisiin. 

Niin ja rajoitetaan sitä ruutuaikaa, että energiaa riittää muuhunkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronarajoitusten vaikutuksista saamme kärsiä vielä vuosikymmeniä. Kiitos hysteerikkojen päättäjien.

Ajattelet, että yhden vuoden tauko uinnissa estäisi uinnin opettelun sen jälkeen?

 

Ksikenlaisia selityksiä voidaan keksiä, mutta tuhansien järvien maassa on kyllä vaikea keksiä muuta syyllistä kuin vanhemmat, jos lapsi ei osaa uida.

Kyllä se oli enemmän kuin yhden vuoden tauko.

Vuoden 2020 heinä-elokuu ja vuoden 2021 kesä-heinäkuu olivat Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomessa poikkeuksellisen lämpimät. Jos ei näinä kuukausina vienyt lasta veden äärelle/totuttanut veteen/opettanut uinnin perusteita, saa kyllä katsoa peiliin.  

Arvaan, että woketuksen vuoksi kukaan ei uskalla enää uimahalliin.

”Peruskoulun uimaopetuksen läpäisee, jos yhdeksännellä luokalla osaa uida kymmenen metriä. Se riittää alimpaan hyväksyttyyn arvosanaan eli vitoseen.” (HS 6.11.2025)

Pitäisikö itkeä vai nauraa, kun kymmenen metrin vedessä haromista kutsutaan uimiseksi. 

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011574568.html