mielenkiintoinen ajatus Jari Sinkkoselta Duodecim-lehdestä:
Pienuuden ja ulkopuolisuuden kokemus pakottaa tunnustamaan sukupolvien välisen kuilun, ja se on tärkeä lapsen kehitystä eteenpäin vievä voima. Tämän kokemuksen puuttuminen on yhteydessä moniin lasten psyykkisen kehityksen ongelmiin.
Kommentit (15)
Seksiä lapsen ei tietysti tarvitse eikä kannata nähdä, mutta jo se, että äidin ja isän välillä on erityinen suhde on varmasti hyvä. Yksi tapa näyttää se on se, että nukutaan samassa sängyssä ja (isompi) lapsi omassaan. Ei se varmasti ainoa tapa ole (siis joskushan on syitä nukkua eri sängyissä/huoneissa), mutta aika helppo sellainen. Toinen minusta on suulle suutelu, mutta siinäkn varmasti eri perheissä on erilaisia tapoja.
kun huomaa, että vanhemmilla on joku oma " juttu" mistä hän on ulkopuolinen. tässä kohtaa hän myös mainitsi, että hiipuva ydinperhe on tässä asiassa hyvä opettaja. hmmm... itse olen yh = )
hiukan eri asia kuin se, että seksuaalisuudessa on hyvä tehdä ero lapsen ja puolisonsa välille.
toisaalta suurimmassa osassa perheitä ei asialle tarvitse uhrata ajatustakaan, kaikki tapahtuu luonnostaan. Onneksi.
Vierailija:
hiukan eri asia kuin se, että seksuaalisuudessa on hyvä tehdä ero lapsen ja puolisonsa välille.
Meillä lapsi ei todellakaan ole tasavertainen aikuisten kanssa. Minusta on väärin lasta kohtaan pitää häntä tasavertaisena aikuisen kanssa.
Aloitin tästä aiheesta keskustelun, mutta se jäi pyörimään perhepedin ympärille.
Uskoisin, että Sinkkonen tavoittelee sitä ikiaikaista ajatusta, että lapsen paras kasvualusta on isän ja äidin hyvä suhde.
Vierailija:
Meillä lapsi ei todellakaan ole tasavertainen aikuisten kanssa. Minusta on väärin lasta kohtaan pitää häntä tasavertaisena aikuisen kanssa.
Mutta monessa parisuhteessa nainen kohtelee miestään samon kuin lapsia. Ainakin käytännön asioissa, seksit ja muut on sitten eri juttu. Mutta on aika huolestuttavaa, jos lapset saavat mallin, että isääkin käskytetään ja holhotaan samalla tavalla kuin lapsia ja että isä ei ole vastuussa mistään. Syy voi tietysti olla miehessäkin.
Vierailija:
Mutta monessa parisuhteessa nainen kohtelee miestään samon kuin lapsia. Ainakin käytännön asioissa, seksit ja muut on sitten eri juttu. Mutta on aika huolestuttavaa, jos lapset saavat mallin, että isääkin käskytetään ja holhotaan samalla tavalla kuin lapsia ja että isä ei ole vastuussa mistään. Syy voi tietysti olla miehessäkin.
Tiedän pariskunnan, jossa nainen esim. pakkaa miehen matkalaukun eli päättää vaatteet jne. Ei se miestäkään kohti oikein, että nainen kohtelee kuin lasta. Enkä ymmärrä sellaisia miehiäkään, jotka sellaiseen kohteluun alistuvat.
10
Vierailija:
Tiedän pariskunnan, jossa nainen esim. pakkaa miehen matkalaukun eli päättää vaatteet jne. Ei se miestäkään kohti oikein, että nainen kohtelee kuin lasta. Enkä ymmärrä sellaisia miehiäkään, jotka sellaiseen kohteluun alistuvat.10
täydentävät toisiaan, auttavat toisiaan. Eri asia, jos mies näyttää jatkuvasti olevan saamapuolella. Lapsi saa hyvän mallin nähdessään avuliaisuutta ympärillään. On kivaa, jos lapsikin oppii huomioimaan toista. Aika puusilmäistä kuvitella, että kaikki menisi yksi yhteen ja että matkalaukun pakkaamista todistava tyttölapsi pakkaisi jatkossa oman miehensä kapsäkin tai että poikalapsi vastaavasti odottaisi tulevan puolisonsa hoitavan pakkaamisen puolestaan.
t. itse pakkaavan miehen vaimo, jonka anoppi pakkaa miehensä laukut
nauratti tuo vertaus, koska äitini on koko elämän ajan pakannut isäni laukut -sekä valinnut aamulla vaatteet tälle kalsareita myöten... he ovat siis olleet naimisissa 43 vuotta.
Äitini ei todellakaan kohtele isääni kuin lasta. Isäni on se dominoiva osapuoli perheessä. Mutta hän ei pakota äitiniä vaatteita valitsemaan. Äitini tekee nuo asiat sen vuoksi, että hänen ei tarvitse hävetä, missä vaatteissa ja missä vehkeissä miehensä maailmalla kulkee.
ei mikään yksittäinen juttu kerro suhteen tilasta, mutta ainakin minä (kirjoittaja 11) tarkoitin tilannetta, jossa miehellä ei ole (ei anneta) mitään vastuuta arjesta tai lasten kanssa olemisesta.
Meilläkin minä muuten pakkaan perheen laukut, jos porukalla lähdetään. Omille reissuilleen mies pakkaa itse, kun itse unohdukset kärsiikin.
Mies on siinä perheessä todellakin kuin lapsi ja näyttää alistuvan rooliinsa. Itse en voisi kunnioittaa tuollaista miestä pätkääkään. Inhottaisi ajatus, että olisin kuin äiti miehelleni. Naisen on oltava nainen ja miehen mies. Ja tämä ei nyt tarkoita sitä, että nainen tekee kaikki kotityöt ja mies korjaa auton, vaan kumpikin aikuinen tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa.
Aika mielenkiintoista, että muutama kirjoittaja älähti noin kovasti ja alkoi heti puolustella omaa toimintamalliaan...
Ottaisin mielelläni osaa tähän, mutta en ymmärrä, keskustellaanko tästä aikuisten ja lasten tasavertaisuudesta vai puolisoiden välisestä tasavertaisuudesta?
mikä on siis kuitenkin tärkeä