Miten ihminen, joka tietää kuolevansa, löytää

Puhumattakaan vuosista (!) Ei löydä, koska elämällä ei ole tarkoitusta.

Täytyy sisäistää että on itse melko merkityksetön koko maailmankaikkeudessa. Maailma jatkaa radallaan vaikka itse ei enää ole. Täällä me nytkin vaan tallustellaan vaikka kaikki menneet sukupolvet ovat kuolleet.

Onko joku jäänyt joskus henkiin?

Mikä sitten on ylipäätään elämän tarkoitus? Jos tietäisin kuolevani pian, yrittäisin nauttia viimeisistä päivistä parhaani mukaan. Tapaisin ystäviäni, eikä tarvitsisi enää miettiä rahanmenoa tai nautintojen epäterveellisyyttä.

Elämän tarkoitus on elämän tarkoitus, itse kunkin, itse kullakin hetkellä, ei sen enempää. Jos haluat syödä jäätelöä, syö, äläkä laihduta enää. Jos tahdot vielä uimaan, yritä järjestää se. Elät täysillä loppuun. Itse kukin vanhenemme ja kuolemme pois. Joskus traagisempi kuolema nuorempana - ennen kuin taudit ja kivut iskevät eläkeiässä - voi olla helpompikin kokemus. Eihän tässä muita mahdollisuuksia ole: joko kuolet tai vanhenet ja rapistut pikkuhiljaa. Elä siis täysillä ja tee viimeisistä päivistäsi mahdollisimman onnellisia.

Eiköhän jokainen meistä tiedä kuolevansa.

No kaikkihan me kuollaan joskus. Paras nyt vaan sunkin ap on alkaa ajatella sitä!

katsomalla luontofilmejä, kuoleman seurauksena jotain muuttuu