Pyydä minulta parisuhdeneuvoja.

Neljä pientä lasta ja mies tekee reissutyötä, eikä vaatimuksistani huolimatta edes yritä hakea kotipaikkakunnasta töitä. Olen tykätty tyyppi, kauniskin kuulemma, nuori. Miestä kiinnostaa bilestäminen enemmän kuin koti. Ei kuuntele muitten neuvoja, ei suostu perhe-/pariterapiaan. Mitäs neuvoja antaisit mulle, erotako vaikka vielä rakastanki? Pitäskö vaihtaa miestä nyt kun vielä olis mahkuja? Mikä siis tarpeeks paha tilanne että on syytä pohtia eroa? Kaikki voi pistää neuvoja!

yrittämään keskustelunavausta uudella tavalla, tilanteen ja parisuhteen mukaan. Vaikuttaisi siltä, että miehesi ei juurikaan lasten kanssa vietä aikaa? Järjestä sellainen tilanne, että sinä joudut olemaan pois kotoa vähintään yön yli ja jätä mies yksin hoitamaan lapsia. Pakota itsesi lähtemään kotoa. Miehellesi tekisi hyvää elää sinun arkeasi hetken, edes päivän, puolentoista ajan. Sen kokemuksen jälkeen voisi olla helpompi saada hänet ymmärtämään sinun tilanteesi.

ap

Vierailija:

Neljä pientä lasta ja mies tekee reissutyötä, eikä vaatimuksistani huolimatta edes yritä hakea kotipaikkakunnasta töitä. Olen tykätty tyyppi, kauniskin kuulemma, nuori. Miestä kiinnostaa bilestäminen enemmän kuin koti. Ei kuuntele muitten neuvoja, ei suostu perhe-/pariterapiaan. Mitäs neuvoja antaisit mulle, erotako vaikka vielä rakastanki? Pitäskö vaihtaa miestä nyt kun vielä olis mahkuja? Mikä siis tarpeeks paha tilanne että on syytä pohtia eroa? Kaikki voi pistää neuvoja!

Viikonloppuja olen ollut pois, enempää en vauvasta raski olla erossa. Ja palatessani kaikki on kuulemma mennyt ongelmitta, on ollut rentoa jne. Talo onkin kuin pommin jäliltä ja lasten kiukuttelut on vaimennettu herkuilla. Ei koskaan myönnä vaikka oliski rankkaa. Vastustelee kyllä viimiseen asti aina ku mä olen lähdös, siitä voi jotain päätellä. kommunikointitapoja on kätetty laidasta laitaan, itkuhuudosta ymmärtäväiseen, rauhalliseen keskuskusteluun, tuloksetta. kotona mies osallistuu perheeseen jollakin tasolla, mutta itse en kerkeä istua alas vaikka hän onkin kotona. Muita neuvoja? :)

Millainen suhde teillä oli ennen lapsia?



ap

Olen lähempänä neljääkymmentä, ja sinkkunainen. Alle 2-kymppisestä yli 30-vuotiaaksi mulla oli muutamia pitkiä parisuhteita/avoliittoja. Koko elämäni unelma on aina ollut löytää sellainen mies, joka rakastaa mua niin paljon, että haluaa mennä mun kanssa naimisiin ja perustaa perheen, mutta nämä avomieheni eivät koskaan olleet mun kohdallani valmiita vielä. Ja heti seuraavan naisensa kanssa ovat kyllä sitten perustaneet perheen... Yritän kovasti olla katkeroitumatta ja nauttia sinkkuelämän monista hyvistä puolista, nyt kun vielä voin, mutta pelkään, että jään yksin. Tällä hetkellä kaikki hyvät miehet ovat (vielä) naimisissa ja monet eronneet eivät enää perhettä halua..



Olen ehkä huomaamattani masentunut jo niin, että pitäis apua hakea..? Käyn paljon ulkona, tutustun ihmisiin, flirttailen miesten kanssa, mutta viimeisimmät suhteeni ovat loppuneet jo muutaman kuukauden kuluttua. Käytän aika paljon alkoholia, käyn ulkona joka perjantai ja lauantain, sekin varmaan aiheuttaa näitä morkkiksia. En ole koskaan harrastanut yhden illan juttuja ja viimeisin suhteeni päättyi minun aloituksestani, kun minusta meillä ei ollut tarpeeksi kemiaa. Siksi en ole laittanut nettiin deitti-ilmoitusta, enkä sellaisiin vastannut, kun uskon, että kemia on tärkeä, ja mitäs jos kirjoittamalla tutustuu toiseen ja sitten kun tapaa, ei olekaan mitään kemiaa?



Neuvo mua, millä tai mistä mies? Tai millä sisäinen rauha, että joskus joillekin naisille käy näin, ja että se ei tarkoita, että olen epäkelpo?

Hmmm.. Olimme (niin kuin vieläkin) tosi rakastuneita, aina toisissamme kiinni. Vaistosin kyllä jo sillon mieheni huomionhakuisuuden, vaikka mitään erikoista ei koskaan tapahtunut. Lasten jälkeen on kärähdellyt pikku valheista, eli yrittää salata kiinnostuksensa muihin naisiin. Epäilen häntä, ja se syö mun vähäisiä voimia lisää. Mitä terapeutti vielä tahtoo tietää? :)

Mieheni saa tyydytyksen seksissä, minä en. Hän ei pyri mitenkään hoitelemaan hommaa loppuun minun osaltani. Seksituokio päättyy miehen orgasmiin.

mies voi opetella pitkittämään orgasmiaan ja menkää sinun ehdoillasi. Ole rentona, nauti!

Miestä vaihtamalla ehkä ongelmat muuttisivat, eivät vähenisi. Mun risti on siis flirttaileva reissutyöläinen, toisilla juoppo pahoinpitelijä tai mitäänsanomaton nahjus. Vai onko niitä täydellisiä epäitsekkäitä namupaloja olemassa, kertookaa! T2

Eikä tarviskaan olla mikään täydellinen mies. Moni ystäväpiirissänikin luulee, että mulla tarvis olla täydellinen mies. Ei suinkaan. Mutta ehkä musta on tullut varovaisempi iän myötä. En halua enää sitoutua sellaiseen, joka ei ole sopiva. Esim tämä viimeisin miesystäväni, paitsi että meillä ei ollut minun puoleltani kemiaa, en kokenut rakastavani miestä. Ja silloin tein, kuten parhaaksi koin, vapautin hänet tapaamaan jonkun joka kokee yhtä voimakkaasti häntä kohtaan, kuin hän minua.



Vastaisko ap vielä mulle, mitä tehdä..? Kiitos ! t. 6