Tuputatko ja pakotatko?
Siis pakotatko pienen lapsen syömään ruokansa?
Itse olen sillä periaatteella, että jos ei maistu, niin sitten ei kerta kaikkiaan maistu. Sorrun myös antamaan sitten pieniä välipaloja, jos lapsi valittelee nälkäänsä. :/
Kommentit (7)
Meillä on periaatteena, että pöydässä syödään ja jos lähtee pois pöydästä, niin lähtee ruokakin pois pöydästä. Kuulostaa tiukalta, onkin sitä, mutta me ei haluta ruokailuista mitään hyppimishetkiä. Meillä on aika vilkas 2-vuotias, joka ei millään jaksaisi istua paikoillaan.
tämä ihan hoidossa ja koulussakin tulee eteen että sitä silmällä pitäen voi itteensä skarpata
Mutta välipaloja ei myöskään tipu.. Jos ei syö niin sitten ei syö.. En pakota! Se on kauheinta mitä voi olla.. Olin itse lapsena tosi huono syömään ja sitten siihen päälle kaikki koulussa ja kotona pakotti syömään lautasen tyhjäks.. Ruokahalut lähti vähemmästäkin!!
mahdollisuuden syödä ja selitän ettei mitään jälkkäriä tule jos ei ruokaa syödä (joskus jättää syömättä kun tahtoo saada herkkuja...). Sitten vaan on syömättä ja odottaa seuraavaa ateriaa. Ei saa välipaloja eikä herkkuja.
Annan heidän syödä sitten kun on nälkä ja ruoka maistuu.
Lapsena äiti pakotti syömään lautaset tyhjiksi vaikka ei ollut nälkä ja ruoka oli pahaa (äidin ainoa mauste oli runsas suola). Sen opin, etten koskaan tee samaa omille lapsille.
Mutta välipalat annan ihan normaaliin aikaan, vaikka lounas olisi jäänyt väliin. Myös iltapala tulee, vaikkei olisi syönyt päivällistä. Ja jälkiruuankin saa, vaikkei pääruoka olisi uponnut, jos nyt ylipäätään on jälkiruokaa tarjolla. En ota syömisistä turhia paineita ja hyvin lapsemme syövät. Kouluruokakin maistuu lähes aina.
Mutta en kyllä anna välipalan välipalojakaan. Kaikkiruokainen muksu, hyvä syömään.