Miksi ette opeta lapsianne syömään siististi?

Meillä 1v10kk on kyllä syönyt jo pitkään lusikalla, mutta silti sotkua tulee. Ja tunkee suuhunsa juuri pullaa, pinaattilättyä tms. niin paljon ettei pysty pureskelemaan ja joutuu sylkäisemään pois. Eiköhän tuo ihan itsekin joskus huomaa että on helpompaa syödä sopivia suupaloja ja oppii viemään lusikankin suuhun läiskyttämättä. Ainakin isosisko oppi.

Tuolloin 1,5 vuotiaana oli tarhassa ja mä luulen, että kiitos kuuluu sinne.

Pelleilyä ei saalita, ruokaa ei syljetä eikä heitetä lattialle jne.

Jos syöminen ei onnistu, lapsi pois pöydästä.



Kaikki kolme ovat osanneet syödä siististi jo alle 2-vuotiaana.

Vierailija:

Pelleilyä ei saalita, ruokaa ei syljetä eikä heitetä lattialle jne.

Jos syöminen ei onnistu, lapsi pois pöydästä.

Kaikki kolme ovat osanneet syödä siististi jo alle 2-vuotiaana.

Kun kruunusi kiiltää niin hurjasti! Hienoa sinulle, mutta ymmärrä että on erilaisiakin alle 2-vuotiaita.

Ja vanhempen toimintaa seuratessa olen huomanut, että eniten sotkevat ne lapset, joilla ei ole mitään sääntöjä ruokapöydässä. Saa sylkeä ja sotkea ja kaikki temput hyväksytään, kunhan lapsi vain syö.

t. 5

Vierailija:

Kun kruunusi kiiltää niin hurjasti! Hienoa sinulle, mutta ymmärrä että on erilaisiakin alle 2-vuotiaita.

ja minua inhottaa kun 4-6v lapset mässyttää, eivät syö suu kiinni!

Ainakaan äitinsä asenne ei ole oikea, jos on sitä mieltä, että tapa on hyväksyttävä, koska aina tehnyt niin.

Ehkä 1-vuotiaalta tuollaista voi vielä sallia, mutta onhan se selvä, että kun lapsi kasvaa, niin opetetaan uusia tapoja.



Tuota nyt voi verrata vaikka vaippojen käyttöön. " Ainahan" lapset vaippojakin käyttää, mutta kyllä 2-vuotiaalle jo ruvetaan opettamaan uusia tapoja asian suhteen.

Minä ihan oikeasti uskon että lapsi kyllä itse huomaa ottaa mallia muista, ja huomaa ettei syöminen vain ole mukavaa kun tunkee suunsa täyteen ruokaa. Toki siihen ohjataankin (sanon että ota pienempiä haukkauksia), mutta 1v10kk ikäisen uhmiksen kanssa menee ihan koko päivä huutamiseksi jos aina laitetaan pois pöydästä kun tunkee suunsa täyteen ruokaa. Pois laitan jos lapsi suuttuu niin että alkaa heitellä lusikkaana tai leipäänsä lattialle tai roiskutella sormillaan maitoa. Eli suurempiakin ongelmia on kuin " ahmiminen" .



Ihan kaikkea ei lapsille tarvitse aktiivisesti opettaa, esimerkkinä vaikka pottailu. Meillä liian aikanen potattaminen on herättänyt lapsissa vain vastustusta ja epätoivon tunteitä äidissä kun " ei se vieläkään osaa" (tämä lähinnä esikoisen kohdalla, kuopuksen kanssa osaan jo relata). Kummasti ovat osoittaneet kiinnosta pottailuun kun itse ovat olleet siihen valmiita, ja esikoinen oppikin sitten nopeasti kuivaksi.



Jollain 3-4-vuotiaalla ruoan sylkeminen voi olla jo ihan pelleilykeino johon pitää tapakasvatuksen nimissä puuttua, mutta alle parivuotias vasta opettelee syömistä.

Sotkua ei tosiaankaan tullut, kun vanhemmat säännöstelivät kaikki suupalat. Minun kaksi vuotiaani syö täysin itsenäisesti ja siististikin, koska on saanut lusikan käteensä jo 1-vuotiaana.

Oli niin siisti, että siitä ihan huolestuttiin lastenpsykiatrisella, kun ei ole normaalia sen ikäiselle lapselle. No nyt lapsi on yli 7v ja syö kuin porsas. Kärsii hahmotushäiriöstä ja ei osaa edes laittaa kenkiä oikeisiin jalkoihin. Liian aikainen kehittyminen voi olla myös merkki myöhemmistä ongelmista.