Tuosta häpeästä, minulle sattui käteen kirja 40-luvulta
ja siinä oli käyttäytymisohjeita tytöille se ajan tapaan. Ei saanut nauraa kovaäänisesti, ei saanut oikein mitään muuta kuin olla tulevaisuudessa hyvä emäntä ja sievä miehen edessä. Ja kaikista kauheinta oli ohjeet, jos näkee tutun kaupungilla, ei saanut korottaa ääntään ilostuneena, ettei herätä huomiota, sillä eihän sen kaltainen huomio ole suotavaa naispuolisille. Eli häpeä on sitkeässä tässä maassa, se ei häviä koskaan.
Kommentit (5)
Coconaisia Paloja äkisti niellä on Nälkäkurkein ja Narrein Tapa.
Ojenda toiselle nijtä joistas puolen syönyt olet ei ole cunniallinen Tapa.
Nijn cuin myös ricki purtua Ruoca otta suustans ja panna Lautaiselle on ruma. Sillä jos jotakin on otettu jota eij taita alsnieldä nijn käändäkön itzens pojes ja salaisest heittäkön johongun paickaan.
on Erasmus Rotterdamilaisen kirjoittama, joten on niitä tapoja opetettu muuallakin kuin Suomessa. Ihan vaan kommenttina suomalaisten erityiseen häpeään, mikä sinänsä on tietysti vertaansa vailla. Paitsi ettei nykynuoriso taida kauheasti häpeämistä harrastaa(?)
aina lähemmin tutustuttaessa niitä joilla on eniten häpeän tunteita sitten syvemmällä sielussaan.
Meillä on fiksuja ja hienoja nuoria. Se on se pieni murto-osa mikä möykkää ja rellestää. Niitä fiksuja (eli suurinta osaa) ei muisteta, koska ovat niin huomaamattomia.
erityisesti KEHUTTIIN kuinka hän ei ollut ikinä humalassa ennen puolta päivää. Mutta arvatenkin loppupäivän aivan änkyrässä. Ennenhän myös raittiusseuraan kuuluva sai juoda mielin määrin olutta...
Tavat ja ajat...