Oireettomuus

Olen myös 6+1. Kaksi lasta on, kummastakin rupesin oireilemaan 5+6. Nyt ei ole siis melkein mitään! Vähän vatsaa vihlasee sillon tällön ja illalla nukkumaan käydessä saattaa olla hieman huono olo mutta that' s it. En tiedä onko se vaan urbaani legenda että mitä huonommin äiti voi niin sitä paremmin vauva... Edellisessä raskaudessani muistan myös olleeni melko oireeton mutta silloin taisi olla pahoinvointia kuitenkin hiukka enemmän. Ei paljon. Ikinä en ole raskauden takia oksentanut paitsi kerran rv 14 kun söin 4 viineriä :-P putkeen!



Ehkä me ollaan supernaisia joiden kropat on niin uskomattoman sopeutuvaisia että pienet toukat kohdussa ei paljon hetkauta ;-) ! Ollaan iloisia oireettomuudesta, ainakin yritetään! Sulla tietty vähän vakavampi tilanne kun vauvaa on yrittämällä yritetty mut yritä silti ajatella positiivisesti, ei kaikki naiset ole pää pytyssä raskaana. :-) tsemppiä!

rohkaisusta Sintagma :). Yritän uskotella itselleni, että tämä oireettomuus (verrattuna edelliseen raskauteen) johtuu siitä, että olen nyt paljon paremmassa kunnossa fyysisesti kuin viime kesänä...



Ehkä me ollaan supernaisia ;).

Supernainen=D, viidettä odotan nyt ja täysin oireettomia ollut joka raskaus. Pientä väsymystä ja lievää etomista löytyy jos oikein HakemallaHaen mutta se varmaan jo kertoo oireettomuudestani jotain että kolmatta kun odotin niin olin jo viikolla 9 kun tein plussatestin täytenä yllärinä.

Moi!



Mullakaan ei ole juuri minkäänlaisia tuntemuksia, nyt on rv 7. Alkuun oli nippailuja kohdun seudussa ja jotain jomotteluja, mutta nyt täytyy kovasti kuvitella, että jotain sellasta tunnen.

Edellisessä raskaudessa muistaakseni näihin aikoihin oli jo mega-pahoinvointia ja muitakin selkeitä oireita.



Mullekin on alkanu hiipiä pikkuhiljaa pahoja aavistuksia, kun ne vähätkin oireet on kadonnu. Kai sitä vaan on niin herkillä...



Toivotaan parasta kumminkin..



T: Helen_

täällä...



Viikkoja on 7-8, tarkempi aika selviää vasta ultrassa. Kolme aiempaa raskautta olen ollut pahoinvoiva ja väsynyt viikolle 12 asti, nyt ei oireita juuri ole. Jos en olisi hakenut testiä, en todellakaan ajattelisi olevani raskaana. Ainoat oireet on menkkojen puuttuminen, yhtenä päivänä itketti ja oli hermot kireällä, yhtenä pientä kuvotusta pitkin äivää; sitä tuttua joka menee ohi syömällä... Ei rinnoissakaan tunnu mitään, ei vatsassa. Kohtu luulis jo tuntuvan, mutta ei. Vatsa on kohtuu litteä kuten ennenkin; kahdessa viime raskaudessa olen näillä viikoilla jo kiskonut mammahousuja jalkaan.



Että pelottaa nyt kaikki; ei tää niin helppoa voi olla!!? Kohdunulkoinen? alkio lakannut kehittymästä kohdussa?

Pitää varmaan soittaa neuvolaan, että saa rauhan sielulleen.



Ehkä tää pelko on sit oire? En normaalisti ole kovin herkkähermoinen.



-Sunnie

olen ollut koko raskauden ajan, nyt alkaa 16. viikko. Raskauspahoinvoinnista kärsii noin puolet tai 2/3 naisista käytetystä tietolähteestä riippuen, enkä se on vaan se äänekkäämpi puolikas tai 2/3:aa... ;) Olkaa iloisia oireettomuudesta ja nauttikaa raskaudesta.



AJL

oli minunkin alkuraskauteni. Jollakin viikolla (en muista enää mikä, ei ihan ihan alussa kuitenkaan) oli voimakasta kuvotusta mutta muuten en voinut pahoin enkä oksennellut. Rinnat olivat vaihtelevasti joskus arat ja enimmäkseen eivät. Ainoa selkeä oire, jota en silloin vaan vasta nyt jälkeenpäin tajunnut, oli kaikennielevä väsymys. Silloin en edes tiennyt sitä raskausoireeksi vaan luulin sen liittyvän työpaikkani ongelmiin ja stressiini. Hajuaistin herkistymisenkin huomasin vasta alkuvaiheen jälkeen, se varmaan viivästyi kun olin ennen raskautta polttanut.



Kaiken kaikkiaan minulla on ollut varsin vähäoireinen raskaus (ei pahoinvointeja, ei kramppeja, ei supisteluja, rintoja ei ole alun vähäisen aristuksen jälkeen aristanut enää kuukausiin jne.) ja nyt ollaan jo viikolla 29. Itsekin muistan olleeni oireiden vähyydestä todella huolissani, etenkin kun ne aina välillä katosivat kokonaan, mutta hyvin on kaikki silti. Nauti vain, jos et voi pahoin! :)

erikoinen oireeton raskaus tuli kesken ulos vasta vkolla13 jolloin selvisi että kyse tuulimunasta.raskaustesti oli haalea aluksi.tässä uudessa raskaudessa menin heti seiskaviikolla ultraan että en turhaan odota niin pitkään.toki tuossa tuulimunassakin alkoi lopuksi hirveä väsy ja huono olo.mutta jos ennestään raskauksia ja tulee tunne ettei normaalioireita tule niin suosittelen ultraan menoa.

Minäkin pelkäsin aluksi vaikka mitä (ja vieläkin, jos annan hassuille ajatuksille vallan) mutta tuulimunaraskauksilla ja pahoinvoinnittomuudella ei ole mitään yhteyttä. Moni kertoo ihan päinvastaistakin tarinaa, eli kauhea pahoinvointi ja tuulimuna. Tälläkin palstalla voi hakea hakusanalla asiasta jos monenmoista tarinaa.



Tuulimunaraskaudessa alkio kiinnittyy kohtuun ja istukka muodostuu, eli istukkahormonia erittyy ihan normaalisti ja jos kerran raskausoireden katsotaan johtuvan hormonista, ei mitään eroa pitäisi olla normaaliin raskauteen. Alkion kehitys vain jossain vaihessa lakkaa.



Jos pelottaa niiin voi tietenkin mennä ultraankin. Minulla ultrattiin ekasa säännöllisessä perustarkastuksessa viikolla 6 (en asu Suomessa) ja siellä se sydän sykki.



Kehottaisin kaikkia oireettomia nauttimaan raskaudesta. Mieheni mummo kertoi, kuinka hänellä ei ollut mistään neljästä raskaudesta pahoinvointia. Toisaalta- omalle äidilleni tuli raskauksissa pahoinvointi vasta ihan lopussa.



Eli - se pahoinvoiva puolikas on vain aika äänekäs. On ok olla oireeton.



AJL

Yhdyn täysin edelliseen eli että oireet tai niiden (onnellinen) puuttuminen ei välttämättä kerro yhtään mitään vauvan tilasta. Itsellä toinen raskaus oli tuulimuna, joka todettiin rv 9. Tosi paha olo oli verrattuna ensimmäiseen raskauteen. Nyt kolmas raskaus onnellisesti 18. viikolla ja tää taas on ollut helpompi ekaankin verrattuna. Ultrassahan asian voi aina varmistaa ja omalla kokemuksella suosittelen alkuraskauden ultraa, jos yhtään sitä harkitsee, mutta kannattaa nauttia, jos kerran voi hyvin!!