Työikäinen läheiseni sai aivoinfarktin. Haluaako joku kysyä aiheesta jotain?

Vierailija kirjoitti:

No miten se ilmeni jos kerran ei ollut mitään ongelmia?

Aloituksessa kerroin, että ei mitään muita ongelmia kuin hyvin hitaasti edennyt lievä tunnottomuus. Alkuun jalka oli kuin olisihan lievästi puutunut. 

Minä sain infarktin 8vuotta sitten 57 vuotiaana, itse en tajunnut että jotain on vialla. Mentiin kaverin mökille pari kilometriä jäätä pitkin kävellen, oli muutama moottorikelkan ura, mutta kävelysauvojen kanssa pääsin niistä vaivoin yli, ihmettelin että onpa syvät jäljet, kun oli niin vaikea mennä niistä yli. No sitten päästiin kaverin mökille ja siinä sitten muut meni pilkille ja minä jäin laiturin päälle istumaan ja nauttimaan auringosta, sitten porukka tuli makkaranpaistoon ja mieheni katsoi minua kasvoihin ja kysyi, oletko sinä halvautunut. Silloin tajusin että olen ja soitettiin häkeen, moottorikelkalla hakivat sairaalaan, liuotusta ei voinut enää tehdä, oli 3 tukosta, mutta onneksi sellaisessa paikassa jossa oli paljon verisuonia niin selvisin todella vähällä. Neurologi kertoi että kun tukos tulee oikealle puolelle niin sitä ei itse ymmärrä että jotain on pielessä. Eli infarkti voi jäädä helposti huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain infarktin 8vuotta sitten 57 vuotiaana, itse en tajunnut että jotain on vialla. Mentiin kaverin mökille pari kilometriä jäätä pitkin kävellen, oli muutama moottorikelkan ura, mutta kävelysauvojen kanssa pääsin niistä vaivoin yli, ihmettelin että onpa syvät jäljet, kun oli niin vaikea mennä niistä yli. No sitten päästiin kaverin mökille ja siinä sitten muut meni pilkille ja minä jäin laiturin päälle istumaan ja nauttimaan auringosta, sitten porukka tuli makkaranpaistoon ja mieheni katsoi minua kasvoihin ja kysyi, oletko sinä halvautunut. Silloin tajusin että olen ja soitettiin häkeen, moottorikelkalla hakivat sairaalaan, liuotusta ei voinut enää tehdä, oli 3 tukosta, mutta onneksi sellaisessa paikassa jossa oli paljon verisuonia niin selvisin todella vähällä. Neurologi kertoi että kun tukos tulee oikealle puolelle niin sitä ei itse ymmärrä että jotain on pielessä. Eli infarkti voi jäädä helposti huomaamatta.

 

&nbsp

Noin sitten kävi sinullekin, että ei enää ehditty liuottaa. Todella ikävää. 

Oletko toipunut.

Vierailija kirjoitti:

Miksi levität läheisesi asioita täällä?

Puhun hyvin varovasti. Sillä tavalla, että ei kukaan voi tunnistaa mitenkään. 

En kerro myöskään mitään kiusallisia. 

Ajattelin, että muille voi olla hyötyä siitä, että oireet ei aina ole dramaattisia ja sellaisia, miten aina oireita kuvaillaan. 

Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Aivoinfarkti ei katso ikää eikä terveydentilaa. Tiedän ex-urheilijan, jonka ura päättyi alle 25-vuotiaana aivoinfarktiin. Ja ennen kuin joku alkaa mölistä rokotteista: Tämä tapahtui 2000-luvun alussa

Esim. Trump neuvoi syömään runsaasti Aspiriinia, näin välttyy terveysongelmilta

Vierailija kirjoitti:

Jos mietin elämääni taaksepäin muistan useita tuon ikäisiä joilla infarkti tai verenvuoto.  Ja ennen vuotta 2021.

Vaikka ei siemenöljyjä söisi jokaiselle lopulta tulee jotakin, nuorempana tai vanhempana. Tuo kolesteroliusko myös jotenkin outo, pesiytynyt jostain joillekin.

Tällä hetkellä tiedän yhden 55 v joka sai 10 v sitten.  Eläkkeellä,  jalat toimii huonosti ja puhuu joskus outoja, viihtyy ämveetason jutuissa.

AP:n kuvailema tilanne ansaitsee pohdintamme.

Sukulaiseni verikokeet olivat kaikki normaalit. Kävi ilmi, että hän oli ainoa perheessämme, jolla oli tämäntyyppinen sairaus.

Jos hänellä on jo ollut aivohalvaus ja jos hänen fyysinen kuntonsa on huono, hänen ruumiilliset toimintonsa eivät välttämättä koskaan palaudu täysin, ja on yleistä, että hän saa uuden aivohalvauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä muita oireita on kuin tunnottomuus? Hän on sairauslomalla, joten varmaan muitakin oireita on, vai onko hän sinun mielestäsi työkykyinen? 

 

Hänellä ei ole muita oireita kuin tunnottomuus. Ihan lievää liikehallintaongelmaa on nyt tullut toiseen jalkaan. Pystyisi kävelemään. Ei ole tietenkään työkykyinen, kun on parhaillaan siellä sairaalassa. 

Autolla ajamatta jättäminen on oikein; se koskee myös muiden turvallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Esim. Trump neuvoi syömään runsaasti Aspiriinia, näin välttyy terveysongelmilta

Trump on puppugeneraattori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten se ilmeni jos kerran ei ollut mitään ongelmia?

 

Aloituksessa kerroin, että ei mitään muita ongelmia kuin hyvin hitaasti edennyt lievä tunnottomuus. Alkuun jalka oli kuin olisihan lievästi puutunut. 

ALS?

ALS?

Ei, vaan aivoinfarkti. Lue aloitus. Tai edes otsikko. 

Olen toipunut todella hyvin, joskus kun on väsynyt niin joitakin sanoja täytyy vähän hakea. Nyt elän toista elämää ja nautin jokaisesta hetkestä.

Olen henk.koht.avustajana naiselle jolla oon ollut aivoinfarkti. Sisukas on, yrittää tehdä itse paljon ja onnistuukin usein.

Kiitos kivoista vastauksista. Alkuun sain outoja vastauksia aika monta, mutta on ollut hyviä myös. 

Jotkut lukevat aloituksen heikosti, joten kertaan, että kyseessä on siis aivoinfarkti, joka alkoi erittäin lievin oirein ja erittäin hitaasti. (Joten liuotusta ei voitu enää tehdä, kun syytä emme ymmärtäneet riittävän aikaiasin. Olemme erittäin tietoisia, millaiset oireet aivoinfarktissa yleensä on.)

Yleiset testit onnistuivat todella helposti ongelmitta. 

Hätäkeskuksessa kysyttiin: voiko nostaa molemmat kädet vaakatasoon, vastaus = kyllä. Näkeekö toinen kasvoissa epäsymmetriaa, vastaus = ei minkäänlaista. Käskettiin hönen puristaa mun molempia käsiä, että onko yhtä voimakkaat puristukset minun mielestäni. Vastaus = kyllä. Käskettiin katsoa mua silmiin ja kysyttiin, näenkö molemmat silmät minuun kohdistuneina. Vastaus = kyllä. Muuta ei kysytty. 

Lähettivät sitten ambulanssin ja siellä tutkivat autossa puoli tuntia ja veivät sairaalaan. Sairaalassa käskettiin olla makuuasennossa vuorokausi ja tehtiin paljon verikokeita ja tutkimuksia. Aivokuva tietenkin otettiin heti ja siinä näkyi tukos. 

Riski on lääkärin mukaan, että lähiaikoina voi tulla vakavampi tukos, joten siksi seurataan ja estolääkitään.

Oireet on muuten ennallaan, mutta toisen jalan käyttö on muuttunut epävarmemmaksi pikku hiljaa. Kävelemään pystyy, mutta ei vielä anneta kuin hieman kokeilla, että pystyykö. 

(Vaihtoehtoja oli alkuun monta, esim migreeni lääkärin mukaan, mitä hänellä ei koskaan ole ollut, mutta heti ottivat sairaalassa aivokuvan ja sieltä syyllinen löytyi.)

Eli, jos teille tai läheiselle tulee mitä tahansa toispuoleista, niin älkää jääkö ihmettelemään, vaikka oireet olisi tunteja äärimmäisen lieviä. Kysykää heti asiantuntijoilta. (Mehän luultiin ensin selkävaivaksi. Sellaisia hänellä on ollut ennenkin ja ne on säteilleet nimenomaan jalkaan.)

Ja ne lehtienkin toistamatta oireet ei aina ilmene ollenkaan.  

Hän on normaalipainoinen ja hyväkuntoinen ihminen ja verikokeet on priimaa. Onko kokemuksellista tietoa teillä, miten usein palautuu ennalleen. Siis esim se tärkein, että jalka alkaa toimia moitteettomasti. 

Ap

Äitini sai sairaalassa vuodeosastolla ollessaan aivoinfarktin, eikä sitä huomattu ajoissa. Liuotusta ei tehty.

Vierailija kirjoitti:

Miksi levität läheisesi asioita täällä?

Niin ja miksi ap:ltä pitäisi kysyä työkaverin sairaskohtauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Äitini sai sairaalassa vuodeosastolla ollessaan aivoinfarktin, eikä sitä huomattu ajoissa. Liuotusta ei tehty.

Onpa erikoista, että sairaalassa ei tuollaista huomattu. Mutta tosiaan voi olla hyvin lievät oireet pitkän aikaa. 

Ap