Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pitäisikö lukion rehtoreilla olla pätevyysvaatimuksena tohtorin tutkinto?

Vierailija
25.02.2026 |

Poikkeuksena voisi olla tuplamaisteri siten, että toinen tutkinto on HTM. Hieman huvittavaa, että yliopistossa rivilehtorin on oltava tohtori, mutta isoakin lukiota voi johtaa maisterina.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei

Vierailija
2/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tohtorin tutkinto tarkoittaa tutkijan koulutusta. En näe mitään syytä, miksi operatiivista johtamista harjoittava rehtori tarvitsisi sellaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten rehtoreille riittää yksi ylempi korkeakoulututkinto. 

 

Yliopistot ovat erikseen koska pomon pitää olla korkeammin koulutettu kuin muiden opettajien, 

joista moni on tohtori.

 

Vierailija
4/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten rehtoreille riittää yksi ylempi korkeakoulututkinto. 

 

Yliopistot ovat erikseen koska pomon pitää olla korkeammin koulutettu kuin muiden opettajien, 

joista moni on tohtori.

 

Ei kyseessä ole mikään kilpailu paremmuudesta vaan yleensä rehtori saa nimityksensä myötä myös (full) professuurin ja siihen vaaditaan tohtorintutkinto.

Vierailija
5/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tohtorin tutkinto tarkoittaa tutkijan koulutusta. En näe mitään syytä, miksi operatiivista johtamista harjoittava rehtori tarvitsisi sellaista.

Eivät ylilääkäritkään tee tutkimustyötä, mutta ovat yleensä dosentteja. Mielestäni nostaisi lukioiden profiilia, jos rehtorit olisivat väitelleet. Se myös toimisi eräänlaisena api-nasuodattimena, jotta johtotehtäviin ei päädy leipääntyneitä opettajia.

Ap

Vierailija
6/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulityölupa, CE-kortti, LKV ja hygieniapassi vaadittava myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kadunkasvatti, elämänkoululainen olisi parempi vertaistuki nuorille.

Vierailija
8/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kadunkasvatti, elämänkoululainen olisi parempi vertaistuki nuorille.

Siellä on erikseen koulunkäynninohjaajat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isojen lukioiden ja muiden isojen oppilaitosten henkilöstön esimiehenä tulisi olla johtamisen ammattilainen esim. KTM. Pedagogiikasta vastaisivat vähintään maisteritaustaiset opettajat. Rivityöntekijöillä olisi erinäisiä pätevyysvaatimuksia. 

Vierailija
10/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Isojen lukioiden ja muiden isojen oppilaitosten henkilöstön esimiehenä tulisi olla johtamisen ammattilainen esim. KTM. Pedagogiikasta vastaisivat vähintään maisteritaustaiset opettajat. Rivityöntekijöillä olisi erinäisiä pätevyysvaatimuksia. 

Samaa mieltä kunhan esimiehellä olisi KTM-tutkinnon lisäksi myös opettajan tutkinto (yleensä FM).

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rehtorit ovat toinen toistaan omalaatuisempia tyyppejä.

Ehkäpä siksi että Grahn-Laasosen ohjeistukset menevät näin helpommin läpi.

Vierailija
12/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtorin tutkinto tarkoittaa tutkijan koulutusta. En näe mitään syytä, miksi operatiivista johtamista harjoittava rehtori tarvitsisi sellaista.

Eivät ylilääkäritkään tee tutkimustyötä, mutta ovat yleensä dosentteja. Mielestäni nostaisi lukioiden profiilia, jos rehtorit olisivat väitelleet. Se myös toimisi eräänlaisena api-nasuodattimena, jotta johtotehtäviin ei päädy leipääntyneitä opettajia.

Ap

 

Entäs leipääntynyt tohtori? Ei tätä päivää mutta kun jokainen hallitus vuorollasn kiljuu ja vastii kuinka korkeakoulutettujen määrää on lisättävä vaikka jo nyt noni korkeakoulutettu joutuu, jos töissä haluaa olla (ja miksi haluaisi?) tyytymään tehtäviin ja työnkuvaan, jossa riittäisi monesti vähempikin koulutus. 

En itse ymmärrä, että kenen etu onesimerkiksi se, että tulevaisuudessa ammattikorkeakoulustakin voisi saada suorittaa tohtorin tutkinnon. 

Kun toisaalta moni perustutkintoihin jiohtava koulutus kapaisi kipeästi lisäpanostusta mutta niihin suhtaudutaan vähätellen ellei peräti joidenkin toimesta halveksien kun vaikuttaa sille, että osa oppilaista työnnetään vailka väkisin koulutusmankelin läpi. Onko siinä mitään järkeä?

Riippuu keneltä kysyy. - En itse voi välttyä mielikuvalta, että osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista tekee näin vain säilyttääkseen vakaan tulovirran itselleen kun julkisvalta suostuu antamaan sille rahoitusta vähänn perverssillä tavalla: Ensim kun otetaan mahdollisimman paljon opiskelijoita sisään ja seuraavan kerran kun opiskelija(t) on työnnetty opintoputken läpii ja lätkäisty tutkintopaperi kouraan. 

Kukaan ei vaikuta olevan kiinnostunut tutkintojen laadusta. Oikeastaan tutkintojen tason heikkeneminenhän on ksi vsin odotettua ja suoraa jatkoa sille, mitä Pisa tulokset ovat kertoneet "alempien koulujen" oppimidtulosten romahtamisesta

 

Pätkätöihin tuomittu maisteri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isojen lukioiden ja muiden isojen oppilaitosten henkilöstön esimiehenä tulisi olla johtamisen ammattilainen esim. KTM. Pedagogiikasta vastaisivat vähintään maisteritaustaiset opettajat. Rivityöntekijöillä olisi erinäisiä pätevyysvaatimuksia. 

Samaa mieltä kunhan esimiehellä olisi KTM-tutkinnon lisäksi myös opettajan tutkinto (yleensä FM).

Ap

 

Minusta tärkeintä olisi henkilöstöjohtamisen osaaminen eli esim. KTM-tutkinto tai PsM-tutkinto työpsykologiasta. Oppilaitoksissa olisi tehtävä selkeä ero sille, että esimies johtaa henkilöstöä ja opettajat johtavat pedagogiikkaa. Nykysysteemin ongelmina ovat surkea henkilösjohtamisen osaaminen ja opettajien olematon päätäntävalta oppiaineen pedagogiikasta. Oppilaitosten johdossa ei ole henkilöstöjohtamisen ammattilaista ja tästä kärsii koko henkilöstö monin tavoin. Eri tieteenalojen asiantuntijat eli opettajat eivät saa päättää pedagogiikasta ja tästä kärsivät opiskelijat.

Vierailija
14/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isojen lukioiden ja muiden isojen oppilaitosten henkilöstön esimiehenä tulisi olla johtamisen ammattilainen esim. KTM. Pedagogiikasta vastaisivat vähintään maisteritaustaiset opettajat. Rivityöntekijöillä olisi erinäisiä pätevyysvaatimuksia. 

Samaa mieltä kunhan esimiehellä olisi KTM-tutkinnon lisäksi myös opettajan tutkinto (yleensä FM).

Ap

 

Minusta tärkeintä olisi henkilöstöjohtamisen osaaminen eli esim. KTM-tutkinto tai PsM-tutkinto työpsykologiasta. Oppilaitoksissa olisi tehtävä selkeä ero sille, että esimies johtaa henkilöstöä ja opettajat johtavat pedagogiikkaa. Nykysysteemin ongelmina ovat surkea henkilösjohtamisen osaaminen ja opettajien olematon päätäntävalta oppiaineen pedagogiikasta. Oppilaitosten johdossa ei ole henkilöstöjohtamisen ammattilaista ja tästä kärsi

Olisi aika kestämätön tilanne, jos opettajien esimiehellä ei olisi mitään osaamista pedagogiikasta. Yliopistojen tiedekuntien johtajatkin ovat oman tieteenalansa proffia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
25.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei todellakaan tarvitse olla mikään tohtori. Yliopistoissakin opetustyötä tekee paljon maisteritason ihmiset, koska opetusvelvollisuus koskee lähes kaikkia. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi kaksi