Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muuttanut väliaikaisesti erilleen asumaan?
24.02.2026 |
Minun piti muuttaa väliaikaisesti mutta tykkään tästä. Suhdekin on parempi. Taidan jatkaa vuokrasopimusta. Miten muilla?
Kommentit (44)
Ihan liikaa ajatellaan normeja! Uskon, että joidenkin suhteelle tää voi oikeesti tehdä hyvää! Varsinkin jos kaipaa omaa rauhaa ja aikaa enemmän, tai jos on tunneimuri jolle tarttuu toisen fiilikset herkästi. Ja varsinkin, jos huomaa unohtaneensa itsensä ajan kuluessa ja elää liikaa toisen ehdoilla. Ihmisen on tärkeää saada itse päättää asioista ja omassa huushollissa se onnistuu parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaassa tapauksessa romanttisuus vaan lisääntyy tai sitten sitä ei koskaan ollutkaan.
Ollaan muutettu. Oltiin nuoria kun mentiin yhteen ja toinen osapuoli ei ollut koskaan asunut yksin. Ongelmia tuli juuri tuosta yhteensulautumisesta.
Emme siis eronneet tai edes harkinneet sitä, kumpikin vain tarvitsi omaa tilaa kehittyäkseen ja aikuistuakseen rauhassa. Teki kyllä hyvää ja suhde parani. Nyt asumme taas yhdessä ja onhan se taloudellisesti järkevämpää ja jotkut arkiset asiat on mukavempia yhdessä, mutta kyllä erillään asumisessa on todella paljon hyviä puolia. Kompromissina nyt isompi asunto.
Ymmärrän hyvin että etenkin monet vanhempana toisensa löytäneet parit eivät koskaan edes muuta yhteen. Varmaan tekisin samoin.
Mikä pakko se on yhdessä asua. Itse kahden avoeron jälkeen en ikinä edes harkitse yhteenmuuttoa. Vähintään oma makuuhuone ja wc on oltava (jos asuisi yhdessä jonkun kanssa). Ja molemmat huolehtikoot omista nurkistaan. Oma aika on tärkeää eikä toinen arkistu kun asuu erillään, voi olla toiselle aina ns. parhaimmillaan kun nähdään.
Hyvä kokeilu. Mun mies meni ainakin ihan pois tolaltaan, vaikkei mulle ois ollut tarjolla kuin vauvantekokoneen ja kotitalouskoneen virka. Naimisiin olis mennyt avioehdolla ja asuntolainan ottanut omiin nimiinsä. Siis kotiorjan rooli. Suhteen loppu ei minulle siis ollut yhtään mikään menetys. Oli asuttu ja oltu yhdessä jo useampikin vuosi. Olin kyllä yllättynyt, että kaikkien yhteisten vuosien jälkeen olis tarjolla ollut noin pieni rooli. Viisaasti oli pitänyt suunsa kiinni siihen asti. Hyvä, kun lopulta lipsautti. Keräsin kamani kyllä nopsaan ja lähdin. Mitäs sitä sitten tässä aikaansa enempää tuhlaamaan. Hyvin kyllä maistui voikkarit hänelle siihen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran yhden entisen kanssa suunniteltiin, mutta päädyttiinkin sitten eroamaan saman tien.
Virheliike muuttaa yhteen alunperinkään - siitä on vaikea siirtyä siististi enää takaisin omiin koteihin.
Voisitko kertoa lisää, miksi se on virheliike?
Olen siis samaa mieltä. Minulla tulee liika yhteensulautuminen, luulen olevani vastuussa jos toisella on huono päivä (erillään asuessa en tiedä siitä kuin ehkä murto-osan mutta se ei vaikuta kun en ole aistimassa toisen hengityksen tahtia ja isovarpasn asentoa).
Pitäisikö mennä hoitoon?
En enää muuta kenenkään kanssa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En enää muuta kenenkään kanssa yhteen.
Oletko siis parisuhteessa ja muuttanut erilleen asumaan? Aiotko kertoa kokemuksistasi? Vai tulitko muuten vain ketjuun, joka ei sinua koske?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies muutti. Sitten hän kohtasi minut ja nyt meillä on 3-lapsinen perhe.
Exä oli halunnut vapauden ja kun sen sai, olikin vihainen siitä, että mieskin käytti tilapäisen ja yhdessä sovitun eroajan hyödykseen.
Hieman eri asia. AP vielä suhteessa.
Niinhän mieskin oli, heillä oli yhdessä sovittu erilläänasumisaika, jonka oli tarkoitus päättyä keväällä. Exä oli halunnut vapauden tulla ja mennä, ei mitään aikataulujen sovittamisia ja yhteisiä asioita, vain hän ja oma yksiö.
Aa, eli miehesi on pettäjälusmu josta ei ollut sanomaan, että minulle ei tällainen erilläänasuminen toimi vaan petasi uuden naisen valmiiksi? Hienoa.
Itse en kyllä harrasta mitään etäsuhteita eli en tuollaista ymmärrä, mutta olen kyllä osannut sen sanoakin. Sellainen kaikkeen passiivisesti suostuva ja selän takana omat valintansa tekevä on aina vähän riskivalinta. Tykkään että miehellä on selkärankaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme etä suhteeseen. Sovimme että kumpikin saa käydä vieraissa kun kävisi ilman sopimistakin.. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää muuta kenenkään kanssa yhteen.
Oletko siis parisuhteessa ja muuttanut erilleen asumaan? Aiotko kertoa kokemuksistasi? Vai tulitko muuten vain ketjuun, joka ei sinua koske?
No?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää muuta kenenkään kanssa yhteen.
Oletko siis parisuhteessa ja muuttanut erilleen asumaan? Aiotko kertoa kokemuksistasi? Vai tulitko muuten vain ketjuun, joka ei sinua koske?
No?
Niin?
Yhdessä asuessa piti ryypiskellä salaa jotta kestin sitä tylsyyttä. Yksin olen raitis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asuttiin mun miehen kanssa 1/2 vuotta erillään ja eri kaupungeissa. Tosin ei mennyt kuin kaksi viikkoa ja tajuttiin, ettei siitä tule mitään. Ikävä oli niin kova ja vierailimme koko ajan toisten luona. Nyt tuosta on neljä vuotta ja kokemus minusta syventi suhdettamme.
Minä ihmettelen, miksi koskaan muutin yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä asuessa piti ryypiskellä salaa jotta kestin sitä tylsyyttä. Yksin olen raitis.
Onko ryypiskely muka puolison syy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä asuessa piti ryypiskellä salaa jotta kestin sitä tylsyyttä. Yksin olen raitis.
Onko ryypiskely muka puolison syy?
Erikoiselta kuulostaa.
Olosuhteiden pakosta asuviin eri kaupungeissa vajaa pari vuotta. Opiskelin vielä Turussa ja mies sai hyvän työpaikan Helsingistä. Tämä aikana ennen etätöitä ja nettiluentoja. Näimme joka viikonloppu ja muutimme taas yhteen kun työpaikka muuttui.