Matkalle lähtö ahdistaa. Onko muita?

Vihaan matkailua ja matkustamista. Olen reissannut nuorempana pallon ristiin rastiin. Tässä iässä ymmärtää paremmin, mitä riskejä ulkomaillakin on. Ei se elämä sielläkään ole kuin turistille suunnatussa esitteessä.

Ymmärrän sua. Olen sua muutaman vuoden nuorempi ja matkustanut myös paljon. Viime vuonna tuli ekaa kertaa olo, että matkalle lähteminen jotenkin jännitti. Ei ehkä ahdistanut, mutta jännitti ja mietitytti, että onko tämä nyt järkevää, mitä jos matkalla tapahtuu jotakin. Mitä jos meidät vaikka ryöstetään? Onneksi kaikki meni hyvin. Mutta ei mulla ole enää samanlaista matkustamisen paloa kuin nuorempana. Nyt jotenkin jopa vähän kyseenalaistaa koko matkustamisen järkevyyttä.

Mua ahdistaa se kaikki. Odottamine ja jonottaminen.  Lentokoneessa ahtaassa istuminen ja ihmiset vöyhöttää ympärillä. Onhan siellä kohteessa ihan kivaa, mutta se kaikki muu...

Tunnistan itseni sinusta. Nuorena matkustin paljon. Nykyään ajatuskin ahdistaa vaikka olisi aikaa ja rahaakin. En osaa heittäytyä vaan kaiken pitäisi olla hallinnassa. En myöskään nykyään saa mitään edes aikaiseksi. Lentojen tilaamista tms. Jos olisi edes kumppani joka toimisi puolestani. 53v. 

Kuulostaa tutulta. Olen kerran jopa jäänyt kotiin kun matkalle lähtö alkoi ahdistamaan liikaa. Kun jäin kotiin, olo helpottui heti.

Minäkin olen todella paljon matkustanut elämäni aikana. 

Nykyään toisten matkustelut, kuvat somessa tms aiheuttaa minussa vain tunteen, että onneksi ei tarvitse olla tuolla.

Minulle tulee aina lähtöä edeltävänä päivänä sellainen olo, että haluaisin perua koko reissun kun on ulkomaille matkaamisesta kyse. Matkanteko on puuduttavaa, kohteeseen kun on päässyt niin on yleensä mukavaa. Nykyään suosin kylläkin matkailua kotimaassa, paljon on hienoa nähtävää täälläkin eikä lähtöahdistusta tule.