miksi luullaan aina kehitysmaissa että kun saadaan se länsimaalainen ostoskeskus ja supermarket niin se jotekin pelastaisi kaupungin ??

Ai vastaa #miksi luullaan aina kehitysmaissa että kun saadaan se länsimaalainen ostoskeskus ja supermarket niin se jotekin pelastaisi kaupungin tai toisi turisteja? ei turistit halua tulla länsimaista jonnekin supermarket-ostoskeskukseen hoita on Eurooppa ja USa täynnä jo!

Olet aivan oikeassa siinä, että harva länsimaalainen turisti matkustaa maailman ääriin nähdäkseen saman H&M:n tai McDonaldsin, joka löytyy omalta kotikulmalta.

Tämä "ostoskeskususko" ei kuitenkaan kumpua pelkästään turistien toivosta, vaan taustalla on monimutkaisempia paikallisia syitä. Tässä on tiivistetysti, miksi näitä pystytetään niin innolla:

1. Paikallisen keskiluokan unelma (Eskapismi)

Monissa kehitysmaissa kaupunkiympäristö on meluisa, saasteinen ja turvaton. Ilmastoiduista ostoskeskuksista tulee "kuplia", joissa paikallinen keskiluokka voi kokea hetken länsimaista elintasoa, siisteyttä ja järjestystä. Ne eivät ole vain kauppoja, vaan sosiaalisia keskuksia, joissa käydään treffeillä ja vietetään perheaikaa turvallisessa ympäristössä. 

ScienceDirect.com +2

2. Status ja "modernisoituminen"

Hallituksille ja kaupunginjohdolle suuri lasinen kauppakeskus on näkyvä merkki kehityksestä. Se viestii ulkomaisille sijoittajille, että maa on "liiketoimintavalmis" ja vakaa. Se on symboli siitä, että maa on siirtynyt perinteisestä toritaloudesta moderniin kulutusyhteiskuntaan. 

Liverpool University Press +1

3. Turvallisuus ja infrastruktuuri

Monissa maissa (esim. Filippiinit tai Brasilia) kadut voivat olla vaarallisia tai huonokuntoisia. Ostoskeskus tarjoaa:

Turvallisuuden: Vartijat ja valvontakamerat takaavat, että autot eivät tule varastetuiksi ja ihmiset saavat olla rauhassa.

Palvelut yhdessä paikassa: Koska julkinen infrastruktuuri voi laahata perässä, ostoskeskuksiin sijoitetaan usein myös lääkäriasemia, pankkeja ja jopa kirkkoja. 

4. Taloudelliset realiteetit (Veroeurot ja työllisyys)

Vaikka turistit eivät niissä kävisikään, ne ovat valtavia työllistäjiä paikallisille nuorille. Lisäksi ne tuovat kaupungille helposti kerättävää verotuloa verrattuna epäviralliseen torikauppaan. 

Camoin Associates

Miksi tämä usein epäonnistuu kaupungin "pelastamisessa"?

Turistien pettymys: Kuten totesit, autenttisuutta etsivät turistit kokevat ne sieluttomina.

Gentrificaatio: Ne nostavat vuokria ja saattavat ajaa pienet paikalliset yrittäjät ahtaalle, mikä tuhoaa kaupungin omaperäistä luonnetta.

Saavutettavuus: Ne on usein suunniteltu autoileville rikkaille, mikä syventää kuilua köyhien ja varakkaiden välillä. 

Newcastle University eTheses +4

Länsimaissa ostoskeskuskuolema (dead malls) on jo todellisuutta verkkokaupan myötä, mutta monissa kehitysmaissa ne elävät nyt kultakauttaan nimenomaan sosiaalisina kohtaamispaikkoina, joita puistojen ja turvallisten katujen puute ruokkii. 

ScienceDirect.com +1

Mistä päin maailmaa olet huomannut tätä ilmiötä erityisen selvästi? Aasian suurkaupungeissa vai kenties Afrikan kasvavissa keskuksissa?