Voinko ladella nämä ehdot miehelle?
Vuoden ajan olen hiljaa seurannut sivusta miehen ryyppäämistä ja känni-sekoilua. Nyt tuli jotenkin mitta täyteen ja olen miettinyt eroa. Puhuttiin hetki sitten ja mies oli todella järkyttynyt ja itki kun vihjasin että en taida jaksaa tätä kohellusta.
En haluaisi suoralta kädeltä erota, koska raksatan miestä. Mietin onko typerää " kiristää" miestä, että olisi esim. kuukauden juomatta, tai muuten homma olisi heti poikki. Haluaisin tietää välittääkö mies niin paljon, että jättäisi viinan, edes kuukaudeksi. Meillä ei ole yhteisiä lapsia ja oma kämppä miehellä vielä missä nyt nuolee haavojaan...
Kokemuksia erityisesti naisilta joiden mies on alkoholisti? En kaipaa saarnoja.
Kommentit (14)
Henkinen pahoinvointi (masennusta, ahdistusta tms.) taitaa olla yleisin syy. Jos on sellaista taustalla niin lääkäriin vaan.
Meillä mies muuttui silmissä kun aloitti lääkityksen.
Taustalla on kotiolot, usean läheisen kuolema yms ahdistus. Kyllä näistä on puhuttu ja mies haluais lopettaa. ei vaan pysty.
setkin mukanaan pinnan alle. Toivotan tsemppiä ja kaikkea hyvää! :) t.3
Vierailija:
Taustalla on kotiolot, usean läheisen kuolema yms ahdistus. Kyllä näistä on puhuttu ja mies haluais lopettaa. ei vaan pysty.
Suosittelen todellakin sitä lääkärissä käyntiä.
suhtautumista juojaan. Eli lähdettäisiin vähän erilailla mm toteuttamaan omia haaveita eikä oltaisi kokoajan jännityksessä että koskahan tuo taas alkaa juoda. Opetettaisiin juopolle että selvinpäin on kivempaa.
AA ja lääkärin luona käynti tietty on hyvää tukea, halu raitistumiseen täytyy tulla alkoholistista itsestään.
En kunnolla ehtinyt syventyä siihen, kun lapset pyörii jaloissa... Vuoden verran olen ollutkin sillä linjalla mitä nyt pintapuolisesti Hesarista luin. Mies on kylläkin hirveästi vähentänyt juomista... Ei vaan oma ymmärrys/tarmo tahdo riittää =/ ap
Asuin avoliitossa neljä vuotta sitten ryyppäilevän akateemisen kanssa. Haaveilimme jopa lapsesta, mutta äijän ryyppäily olisi pitänyt saada kuriin. No, ei onnistunut lapsenteko, muttei raitistunut saati vähentänyt juomisiaan. Luulottelin itselleni tuolloin että raitistuu kun tulee lapsia....
Erosimme ajat sitten. ja juuri tänä aamuna näin tuon miehen tuhannen krapulaisena pienen tyttönsä kanssa..... Että onnea vaan!
myös se, että muutatte erillenne.
Monen miehen ja miksei naisenkin on käytävä pohjalla ennen kuin tajuavat, että parempi elämä on omisa käsissä.
Ollaan tunnettu iät ja ajat. Yhtään itseäni kehumatta on todettava, että sinä aikana kun yhdessä ollaan oltu on mies muuttunut paljon iloisemmaksi ja vähemmän juovaksi. Kaipaan vaan vertaistukea, tää ainainen ymmärtäminen ottaa voimille. ap
Itse päätät, milloin olet ymmärtänyt tarpeeksi ja nostat kytkintä! Säästät aikaa ja vaivaa, mitä nopeammin lähdet.
Krapuloissaan voi vähän nyyhkiä ja sitten mennään taas.
Mulla ei ole kokemusta alkoholisti miehestä, mutta sanoisin että kuukauden juomakielto alkoholistille/masentuneelle on turha.. kyllä siihen tarvitaan apua muualta.
En ymmärrä miksi kaikki ovat heti jättämässä miehen joka olisi valmis muuttumaan, kaikilla kai huonoja kokemuksia???
Itse petyin tuhannet kerrat alkoholisti äitini kanssa, mutta aina kun oli hoidossa, yritin olla tukena.. Nyt tuntuu että hoito on tuottanut tulostakin=)
Raskastahan se on mutta kyllä mä antaisin ainakin yhden mahdollisuuden, se ei ole kovin paljon pyydetty... mun mielestä.
Vasta nyt kun tajusi minun olevan tosissani. Mä en nalkuta ja mies ei lepertele. Hieno suhde meillä noin muuten on. Haluan vaan, että juominen loppuu/vähentyy huomattavasti nykyisestä. Ja mies on samoilla linjoilla. Ei vaan tiedetä, että miten... Kai sitä lääkäriin menoa vois ehdottaa. Hän ei vaan ole sitä sorttia, että vieraalle puhuisi asioitaan. ap
Vaan todennäköisesti olet oikeassa. Vaikeata tulee olemaan, mutta kai se on tehtävä. Turha näin epävarmaa suhdetta on kai jatkaa... ap