Olen ihan yksin tässä liitossa. Ei seksiä kuukausiin. Onko normaalia, siis jaksaisitteko?

tein masennustestin ja lievää sellasta näytti..

Meillä ei seksiä,läheisyyttä ihan mun takia, en halua/pysty/voi =(



Miestä kyllä rakastan kovasti ja haluan, mutten sitten haluakaan..

2 pientä lasta meillä.

Syynkin tiedän, minun puoleltani tunteet ovat kadonneet. Kun mies on poissa kotoa olen energinen ja aikaansaava. Kun hän on kotona, pihisen kiukusta. Aion kuitenkin vielä yrittää antaa miehelle ja liitolle mahdollisuuden.

kuulostaa meijän himalta. just tänään mietin, että aika hyvin sitä ihminen jaksaa, kun jaksaa päivästä toiseen kylmyyttä, koskemattomuutta ja arvostelua.

ja kun mies on duunimatkalla, meillä on kotona kuin juhlaa, ja kevyt tunnelma.

pariterapiassa käydään nyt käyty 5kk. ainakaan se ei pahenna. suosittelen. vaik tuntuis, ettei enää edes viitti, tai halua suhdetta kuntoon, niin se vanha ihastuminen voi löytyä sieltä. meillä ainakin meni vielä huonommin aiemmin... ja tietty vaihtelee yhä.

Sattumoisin eksyin tälle sivulle Googlen kautta. En vähättele ongelmianne, mutta tuntuu todella omituiselta päätyä tilanteeseen, että perhe-elämä ei ole se mitä halusitte. Edellinen 10v liittoni särkyi siihen, ettei päästy yhteisymmärrykseen perheen perustamisesta. Voi kun voisinkin olla pyörittämässä "arkea" - se sitä elämää on..

Onneksi on kesä tulossa ja mies viettää enemmän aikaa töissä ja työmatkoilla. Lasten ja miehen suht hyvän palkan takia kestän ja jaksan.

Meillä neljä lasta, joista osa vielä ihan pieniä ja elämä on vaan sitä arjen pyöritstä aamusta iltaan. Mutta minä olen ajatellut sen niin, että tämä nyt on sitten sitä vastoinkäymistä, jota olen myös luvannut tahtoa kestää... Eiköhän se mene ohi, kun vaan jaksaisi ajatella, että miten...