Kun pieni lapsi ei halua mennä nukkumaan - Kaveri lapsensa kanssa
Kaverini ei saa kolmevuotiastaan illalla nukkumaan, kun lapsi ei kuulemma halua mennä nukkumaan. Miten pyöriteltävissä monet nykyvanhemmat oikein ovat? Miksei osata käskeä, komentaa, suuttuakin tarvittaessa?
Kommentit (21)
Iltarutiinit voisi auttaa. Satukirja. Huuto tai ilkeys pahentaa lapsen oloa. Voi olla energinen.
Vierailija kirjoitti:
Iltarutiinit voisi auttaa. Satukirja. Huuto tai ilkeys pahentaa lapsen oloa. Voi olla energinen.
Ei siellä kukaan muu huuda kuin se lapsi. Ap
Ja kun lapsi saa riehumiskohtauksiansa, vanhempi vain hymyilee ja myhäilee Kun se meidän taaperoeevertti on niiiiin aktiivinen!! Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja kun itse olen lapseton, en tietenkään saa neuvoa enkä tiedä asiasta mitään. On kuulemma lastenkasvatus niin kimuranttia. Ap
Olethan sinäkin ollut lapsi, joten kyllä sinä jotain tiedät nukkumaanmenosta. Mutta ei lastenkasvatus ole kimuranttia. Se vain on vanhempien vastuulla. Kolmevuotias lapsi ei päätä omista asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun itse olen lapseton, en tietenkään saa neuvoa enkä tiedä asiasta mitään. On kuulemma lastenkasvatus niin kimuranttia. Ap
Olethan sinäkin ollut lapsi, joten kyllä sinä jotain tiedät nukkumaanmenosta. Mutta ei lastenkasvatus ole kimuranttia. Se vain on vanhempien vastuulla. Kolmevuotias lapsi ei päätä omista asioistaan.
Niinpä, mutta kun tämä lapsensa on ilmeisesti jotain aivan spesiaalia. Lasta pitää kohdella silkkihansikkain, ei kuulemma haluta nujertaa, siksi ei saa kieltää. Kaikki on vaan sitä lässytystä ja neuvottelua. Ap
Minä en ikinä nukuttanut lasta ennen eskari-ikää. Annoin sen valvoa niin kauan kuin itsekin valvoin, sitten mentiin makkariin ja aloin nukkumaan. Lapsen sänky oli meidän makuuhuoneessa eskaria edeltävään kesään asti. Saattoi hetken pyöriä ja jutella, mutta en vastannut muuta kuin että äiti nukkuu nyt ja hyvää yötä. Yleensä nukahti melkein heti.
Aamulla annoin lapsen nukkua niin pitkään kuin halusi. Kun palasin töihin, tein aamut etänä sillä aikaa kun lapsi nukkui, ja vein päiväkotiin vasta lounasaikaan.
Lapsi on nyt 14 v. ja voin sanoa rehellisesti, että emme ole kamppailleet "nukutuksen" kanssa yhtenäkään iltana hänen koko lapsuutensa aikana. Kaikki pelottelivat, että ollaan pulassa sitten kun eskari alkaa, mutta rytmien aikaistaminen meni tosi helposti.
En kysele lapselta yhtään mitään. Nukkumaanmeno on ilmoitus luontoinen asia, kun on enste syöty ja hampaa pesty.
Sitten sanon että hyppele huoneeseen ja omaan petiin
Mun lapset eivät menneet myöskään. Kelkkuloivat yleensä sinne yhteentoista illalla vähintään. Ei tähän mikään vaikuttanut. Ei sadut eikä ulkoilut ei harrastukset ei komentamiset tai rentoutukset eikä kiellot nukuttaa heitä päiväkodissa. Piristyivät aina iltaisin ja keksivät kaikenlaista luovaa leikkiä. Samanlaisia ovat edelleen teineinä ja samanlaisia ollaan myös me molemmat vanhemmat. Illat on meillä pirteintä aikaa vaikka herätys klo kuudenjälkeen onkin.
Varmaan kuulostaa oudolta ja oli kyllä raskasta kun ei ollut lapsivapaata aikaa hereillä yhtään kun olivat pieniä, mutta tältä pohjalta jaksan itse hämmästellä niitä, joiden lapset menee vaikka klo 19 nukkumaan. Tai aikuiset klo 21. Siinä on paljon nukkumista.
Voi siis olla sitkeästi vaan erirytminen lapsi. Omat ei ikinä nukahtaneet myöskään autoon tmv missä osa lapsista aina nukkui. Ja ruutuja meillä ei ollut, ei edes telkkaria.
Käskemälläkö se lapsi nukahtaa? Toki sen voi sinne sänkyyn käske, mutta mitäpä se auttaa, jos uni ei tule.
Olen ihan pihalla näistä nukuttamisjutuista. Opetin omat lapseni nukahtamaan itsekseen ihan vauvasta asti ja näin hekin toimivat omiensa kanssa. Iltasatu tai useampikin luettiin joka ilta. Esikoisen saadessani en edes tiennyt, että lapsia voisi nukuttaa.
Kihomatoja? Alkavat kutittaa illalla pyllyssä ja tekevät lapsen levottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kihomatoja? Alkavat kutittaa illalla pyllyssä ja tekevät lapsen levottomaksi.
Ei. Mutta maailman keskipisteenä oleva lapsi luulee jäävänsä paitsi jostain kivasta sen jälkeen kun HÄNEN pitää mennä nukkumaan ja aikuiset saavat valvoa.
Miten käskeminen, komentaminen ja suuttuminen saa lapsen pysymään sängyssä?
Kiinnipitely, kiinni köyttäminen tai jonkinlainen häkkisänky ovat ainoa varmat keinot millä sängyssä pysyminen onnistuu. Ja näistäkin ensin mainittu on hankalasti toteutettavissa, kun jonkun pitäisi päivystää sängyn vieressä koko yö.
Tarpeeksi kovalla rangaistuksella uhkaaminen voi myös saada lapsen pysymään sängyssä, olettaen että lapsi ei ole kovin pieni (jotta ymmärtää rangaistuksen) eikä myöskään mikään äärettömän kovapäinen tapaus.
Niin ja mainitsinko jo, että sen paremmin fyysinen estäminen kuin rankaisukaan eivät ole suositeltuja kasvatuskeinoja nykypäivänä ja siksi hyvin moni pidättäytyy niiden käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Miten käskeminen, komentaminen ja suuttuminen saa lapsen pysymään sängyssä?
Kiinnipitely, kiinni köyttäminen tai jonkinlainen häkkisänky ovat ainoa varmat keinot millä sängyssä pysyminen onnistuu. Ja näistäkin ensin mainittu on hankalasti toteutettavissa, kun jonkun pitäisi päivystää sängyn vieressä koko yö.
Tarpeeksi kovalla rangaistuksella uhkaaminen voi myös saada lapsen pysymään sängyssä, olettaen että lapsi ei ole kovin pieni (jotta ymmärtää rangaistuksen) eikä myöskään mikään äärettömän kovapäinen tapaus.
Niin ja mainitsinko jo, että sen paremmin fyysinen estäminen kuin rankaisukaan eivät ole suositeltuja kasvatuskeinoja nykypäivänä ja siksi hyvin moni pidättäytyy niiden käytöstä.
En minä ole päättänyt, että lapsen pitää mennä nukkumaan kello x. Valvokoon minun puolestani siihen asti kun huvittaa, mutta itse vanhempansa haluavat tätä nukuttaa ja siihen sitten meneekin aikaa kaksi tuntia. Tuo nukkumaan saaminen oli vain esimerkki, kaikessa muussakin lapsi saa liikaa päättää ja vanhempansa ovat lepsuja vellihousuja. Ap
Joillakin vanhemmilla menee toiseen suuntaan, ollaan suorastaan korostetun tiukkoja ja ankaria ihan pientenkin kanssa, kun pelätään että homma lähtee muuten käsistä. Sitten pidetään kauheita tiukkoja vähän performatiivisia puhutteluita 2-3-vuotiaalle tms. Ei mitään vakavaa, mutta vastakkaista näille En osaa komentaa lastani kun kenenkään yläpuolelle asettumisesta tulee paha mieli-vanhemmille.
Sinun täytyy ap neuvoa kaverisi manupalatiivisten ja passiivisaggressiivisten epäsuorien komentamisten käytössä. Jankutetaan että äidille tulee paha mieli jos et halua mennä nukkumaan siihen asti hämmentynyt lapsi ilmoittaa itse haluavansa mennä nukkumaan. Suosittu kasvatusmenetelmä joissakin piireissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käskeminen, komentaminen ja suuttuminen saa lapsen pysymään sängyssä?
Kiinnipitely, kiinni köyttäminen tai jonkinlainen häkkisänky ovat ainoa varmat keinot millä sängyssä pysyminen onnistuu. Ja näistäkin ensin mainittu on hankalasti toteutettavissa, kun jonkun pitäisi päivystää sängyn vieressä koko yö.
Tarpeeksi kovalla rangaistuksella uhkaaminen voi myös saada lapsen pysymään sängyssä, olettaen että lapsi ei ole kovin pieni (jotta ymmärtää rangaistuksen) eikä myöskään mikään äärettömän kovapäinen tapaus.
Niin ja mainitsinko jo, että sen paremmin fyysinen estäminen kuin rankaisukaan eivät ole suositeltuja kasvatuskeinoja nykypäivänä ja siksi hyvin moni pidättäytyy niiden käytöstä.
En minä ole päättänyt, että lapsen pitää mennä nukkumaan kello x. Valvokoon minun puolestani siihen asti kun huvittaa, mutta itse vanhempansa halua
Pointti on se, että lapsi päättää jos hänellä on mahdollisuus päättää eli vanhemmat eivät katso voivansa estää häntä.
Pelkkä rajojen asettaminen lapselle ei siis riitä jos ei pystytä rakentamaan sinne rajoille tarpeeksi tehokkaita esteitä torjumaan luvattomat rajanylitykset.
Ei suuttuminen mitään auta, jos lapsella on nukahtamisvaikeuksia.
Meillä yritettiin kaikki. Mentiin miehen kanssa jopa vuoro iltoina petiin ja pidettiin ns. väkisin kainalossa, kun lapsi yritti rimpuilla ja tapella itseään pois. Tähän rumbaan meni iltaisin monta tuntia ja lopulta lapsi nukahti nyyhkyttäen ehkä puolen yön aikaan.
Tätä kesti pari vuotta, kunnes neuvolassa otettiin vihdoin koppia asiasta. Nyt lapsella on käytössä melatoniini ja odotamme lisätutkimuksiin pääsyä (adhd epäily kyseessä)
jotkut kolmevuotiaatkin käyttää velä vaippoja, kun äityli haluaa edetä "lapsentahtisesti" eikä saa yhtään opastaa lasta vessahommiin. Tulee vain mieleen sellaista lasta katsoessa, että jälkeenjäänyt on.
Ja kun itse olen lapseton, en tietenkään saa neuvoa enkä tiedä asiasta mitään. On kuulemma lastenkasvatus niin kimuranttia. Ap