Oikeudenmukaisuus Suomessa..
On taas niin helvetin kivaa olla ja elää Suomessa. Päivähoitojärjestelmä on perseestä..
Yks ainoa tarha on auki heinäkuun,joka tänä vuonna sattuu olemaan toisella puolella kaupunkia(matkaa tulis päivässä yhteensä 16km). Ei ole autoa,eikä bussit kulje niin että ehtisin töihin ajoissa. Sukulaiset asuu 600km päässä eikä todellakaan ole varaa palkata lastenhoitajaa kuukaudeksi.. Maksan nyt pojan tarhamaksuja 50e kk:ssa joten " yksityisiltä" hoitajilta saisin vaan paskaset naurut jos tuolla rahalla yrittäisin jonkun hoitajaks saada.
Mitä helvettiä mä teen? Vuosilomaa en saanu heinäkuulle,kun kukaan ei suostu vaihtamaan vaikka kerroin syyn. Olisin ottanut vaikka palkatonta loppu kuun mut ei ole varaa koko kuutta ottaa palkatonta..
On niin hienosti taas järjestetty niiden lasten hoitomahdollisuudet jotka tulevat yksinhuoltajaperheestä eikä ole auton käyttömahdollisuutta.
Ihmettelen mikähän se " pätevä syy" työvoimatoimiston mukaan olisi,ettei karenssia tulisi... tokaisi vaan mulle että eipä taida rahaa tulla sitten kolmeen kuukauteen jos näin käy..
Onko ketään jolla olis ollu sama tilanne.. Auttakaa.. neuvoja.. Voiko ne oikeasti laittaa karenssiin tuollaisesta syystä?
Kommentit (37)
näistä pyöräilyn ehdottajista laittaisi sen oman 6-vuotiaansa polkemaan fillarilla 32 kilometriä päivässä ja vielä aamu kuudelta? Hauska sitä on täällä vittuilla kuinka 6-vuotias voi tommosen matkan polkea päivittäin, mutta ne omat pikku prinsessat ja prinssit siellä kotona varmaan kannetaan autoonkin, ettei pienet jalat vaan kulu! Kaikkien muiden lastenhan tarvitsee elää epäinhimmillistä lapsuutta...kunhan meidän Reino ja Anna saa elää onnellista elämää.
Hirveen vaikea on ihmisten myös tajuta, että kaikilla ihmisillä vaan ei ole tukuverkostoa eikä ainakaan vanhempia jotka nyt ostaa auton huvikseen tyttärelleen jos tällä on lastenhoito ongelmia. Minun vanhempani ovat ainakin niin köyhiä, että minä autan rahallisesti heitä!!!
T. eräs jolla ei ole hoito-ongelmia mutta empatiaa silti!
n hyvät välit vanhempiin ja sukulaisiin,mut kaikilla niin ei ole.
Mut nyt sun pitää lopettaa se hoitopaikasta vouhkaaminen ja sitten ihan muina miehinä (tai naisina) painelet hakemaan sen masennussaikkulapun ja oot lapsen kanssa kotona!
Vierailija:
näistä pyöräilyn ehdottajista laittaisi sen oman 6-vuotiaansa polkemaan fillarilla 32 kilometriä päivässä ja vielä aamu kuudelta? Hauska sitä on täällä vittuilla kuinka 6-vuotias voi tommosen matkan polkea päivittäin, mutta ne omat pikku prinsessat ja prinssit siellä kotona varmaan kannetaan autoonkin, ettei pienet jalat vaan kulu! Kaikkien muiden lastenhan tarvitsee elää epäinhimmillistä lapsuutta...kunhan meidän Reino ja Anna saa elää onnellista elämää.
Hirveen vaikea on ihmisten myös tajuta, että kaikilla ihmisillä vaan ei ole tukuverkostoa eikä ainakaan vanhempia jotka nyt ostaa auton huvikseen tyttärelleen jos tällä on lastenhoito ongelmia. Minun vanhempani ovat ainakin niin köyhiä, että minä autan rahallisesti heitä!!!T. eräs jolla ei ole hoito-ongelmia mutta empatiaa silti!
Vierailija:
Mut nyt sun pitää lopettaa se hoitopaikasta vouhkaaminen ja sitten ihan muina miehinä (tai naisina) painelet hakemaan sen masennussaikkulapun ja oot lapsen kanssa kotona!
Että ainoa tapa hoitaa asia on lintsata töistä? Just joo...
Mihin on kadonnut ihmisten kyky huolehtia itse omista asioistaan?
Mikä ihmeen konsti olisi ajaa fillarilla
Mä opiskelin itselleni ammatin, käin töissä ja kun oli tarpeeksi rahaa millä varmasti pärjäisi lapsen kanssa seuraavat 18v niin jätin ehkäisyn pois ja lapsi tuli. Toki yllättäviä taloudellisia menoja ja vastoinkäymisiä voi tulla eteen, mutta en ymmärrä miksi hankkia lapsia ainakaan silloin kuin tili keikkuu nollan rajamaissa (nuoret, opiskelijat, pieni tuloiset).
Oikeesti, mee muualle jakamaan viisauksiasi. Olet kai se sama tyyppi, joka eroketjuissa kertoo olevansa varma siitä, ettei koskaan eroa tai ettei koskaan joudu miehensä pettämäksi, koska on valinnut tilanteensa niin?
Vierailija:
Mä opiskelin itselleni ammatin, käin töissä ja kun oli tarpeeksi rahaa millä varmasti pärjäisi lapsen kanssa seuraavat 18v niin jätin ehkäisyn pois ja lapsi tuli. Toki yllättäviä taloudellisia menoja ja vastoinkäymisiä voi tulla eteen, mutta en ymmärrä miksi hankkia lapsia ainakaan silloin kuin tili keikkuu nollan rajamaissa (nuoret, opiskelijat, pieni tuloiset).
tämän ketjun perusteella tai viestisi joita olet lähettänyt voi aika paljon päätellä sinusta ja elämästäsi. Se kuva ei ole positiivinen. En lainkaan ihmettele miksi sinulla ei ole tukiverkkoa.
Sinuna lopettaisin työn ja olisin lapsen kanssa heinäkuun ja aloittaisin ekokuussa parempi palkkaisen työn. Ja lopettaisin paskan puhmisen oikeudenmukaisuudesta.
Kysyisin varmaan muiden tarhalaisten vanhemmilta, saisiko joltain kyydin. Myös jollain tuttavalla voisi olla työmatka samaan suuntaan. Sitten selvittäisin, paljonko taksikyyti maksaa. Selvityksen kanssa menisin sossuun ja neuvottelisin heidän kanssaan mahdollisesta avusta. Pyytäisin lainaa myös vanhemmiltani, jos kerran työssäkin käyvät. Samoin selvittäisin mahdollisuuden lapsen lomailuun sukulaisilla ja yrittäisin vielä neuvotella pomon kanssa muutamista vapaapäivistä. Ennen kaikkea lapsen isä saisi kyllä kantaa vastuunsa tässä asiassa.
Alkuperäinen otsikko, joka liittyi oikeudenmukaisuuteen Suomessa, kyllä hiukan hymyilytti. En usko, että muualla ollaan tässä asiassa paljon oikeudenmukaisempia. Kai se nyt on meidän kaikkien etu, että päivähoidossa säästetään siellä, missä se on järkevintä.
Palkkaat sen opiskelijan 300e/kk, kuukaudeksihan sinä vain hoitoapua tarvitsisit. Pyydät lapsen isältä/vanhemmiltasi/kavereilta avustusta, tai sitten käyt sossussa juttelemassa. Kyse nyt on siis 300 eurosta, tiedän että se on iso lovi pienestä palkasta, mutta jos saisit sen edes lainalla, ja maksat pikkuhiljaa takaisin (vanhemmiltasi esim, niin ei mene korkoa).
Tai sitten vielä kerran yrität työpaikallasi järjestellä loma-aikasi heinäkuulle.
Vai etkö oikeasti mitenkään mistään saisi tuota 300e? Se on oikeasti todella hyvä diili, jos joku suostuu sillä hinnalla lastasi hoitamaan kuukauden!
eikä lapsia tarvitse laittaa hoitoon kesällä. Jos olisin jossakin muussa ammatissa, minulla olisi ap:n ongelma. Meillä ei todellakaan ole ketään, joka hoitaisi lapsia. Mummo on mielenterveysongelmainen, pappa matkailee uuden naisensa kanssa, appivanhemmat asuvat 500 km päässä. Mummo perhepäivähoitaja eikä aio ikinä hoitaa meidän lapsiamme. Tämän lupauksen on pitänyt hyvin. Sisarukset ympäri maata ja töissä kesän. Muutettu ollaan työn perässä miljoona kertaa. Mihinkään ei ole syntynyt ihmissuhdeverkostoa. Nykyisessä kotipaikassamme ei ole mll:ää. Mikä helvetti siinä on vaikeaa uskoa, että meitä orpoja turvaverkottomia on???????
Jos olet lukenut opettajaksi tuon takia, niin silloinhan olet ratkaissut ongelman omalta osaltasi. Toisin sanoen tajunnut tilanteesi, miettinyt miten siitä selvitä ja tehnyt päätöksen sen mukaisesti. Se on hyvä saavutus. Minä olen hieman väärällä alalla, koska halusin sellaisen koulutuksen, etten jää työttömäksi. Palkkakin on kohtuullinen. Tämäkin oli tarkkaan harkittu valinta. Hintana hyvästä toimeentulosta on ikävähkö työ. Kaikkea ei voi saada...
- ensin yhteys päivähoidon johtajaan ja sossuun. Löytyisikö joku pph siitä läheltä, joka voisi ottaa lapsen? Mitä ehdottavat ratkaisuksi?
- kai isä jonkinlaisen loman lapsensa kanssa viettää? Pyydä ottamaan viikoksi heinäkuussa!
- toinen viikko jollekin kaverille, jolla on samanikäisiä lapsia. Minä ainakin ottaisin meille ihan mielellään leikkikaverin!
- viikoksi sinne pohjoiseen? jaksaisivatko isovanhemmat sukulaisten tuella hoitaa edes muutaman päivän?
- taksi on hyvä välikainen vaihtoehto muutamaksi päiväksi
- asuuko samassa talossa joku mummo tms. joka voisi katsoa lapsen perään
Älä tee asiasta niin vaikeata. Tämä ei ole mikään oikeudenmukaisuuskysymys vaan järjestelykysymys, johon saat apua kun osaat pyytää sitä oikein!
Niin täydellisiä pullamössöllä syötettyjä aikuisia, jotka ei tajua, että kaikilla ei elämä ole yhtä helppoa kuin heillä.
Tsemppi ap.
Toivottavasti asiat selviää.
Ettekö tosiaan usko, että ei ihmisisessä itsessään ole vikaa, ettei ole turvaverkkoa.
Mekin ollaan työn perässä jouduttu muuttamaan. Ei ole koskaan ehtinyt syntyä turvaverkkoa. Isohkosta suvusta kukaan ei asu toistensa kanssa samalla paikkakunnalla. Mihin olisi pitänyt jäädä? Ei ole kotipaikkaakaan. Vanhemmat eronneet ja sitä rataa. Opiskelukaupungissa asuttiin 0 vuotta, mutta työn perässä oli muutettava pois. Sitä paitsi sinnekään ei jäänyt ketään tuttua. Kaikki muuttivat pois. Suurin osa omalle kotiseudulleen. Minä en, koska minulla ei ole sellaista. Minkä minä sille voin, että olen syntynyt tällaiseen tilanteeseen. Tällä paikkakunnalla ollaan asuttu vuosi. Työ on eri paikkakunnalla. Molemmat minä ja mieheni käymme eri paikkakunnalla töissä. Kompromissina asumme tässä, jotta voimme ylipäätään käydä töissä. Työkaverit ovat siis muualla. Ei ole kuule yhtään aikaa tai tilaisuutta tutustua keneenkään. Vuosia kotiutuminen vaatii.
Elämä on kyllä tosi yksinäistä mutta minkäs teet. Annapa vinkki jos saat ratkaistua tämän yhtälön.
Mutta palkkaa jokuopiskelija hoitamaan nuo matkat. Kyse naapureilta, josko menevät samaan suuntaan. Et sisi tarvitsis oikeesti apua muuhun kun noihin lapsen matoihin, hoitopäivät saisit silloin siiihen 50¿ hintaan.
MAksa pimeesti jollekin nuorelle siitä että hakee lapsen kotoa aamulla ja tuo iltapäivällä kotiin/muuhun sovittuun paikkaan.
Vierailija: