Olivatko kermapeffan asiat niin kuin luulit vai värittääkö kateus mieltäsi?
Luin ketjun palstalaisten tutuista kermapeffoista ja tuli mieleen, että värityskynää oli kyllä käytetty monessa rankalla kädellä. Millainen olisikaan sen "kermapeffan" oma näkemys siitä mitä tapahtui.
Itsekin olen kermapeffa, on ollut oma asunto meren rannassa jo alaikäisenä, on ollut hevosia, laskettelua, matkustelua, ostettiin heti oma auto, kun sain kortin, on ollut ulkomailla asumista ja mukavia poikaystäviä/aviomies, joka auttaa kaikessa. Jne.
Ihanko todella tuon kaiken saanut päätyy lopulta katuojaan, kun ei tajua mistään mitään ja kaikki on ojennettu kultalautasella. Voisin kuvitella, että eräs kateellinen ihminen kertoisi minusta vastaavanlaisen tarinan, jossa ei ole totta juuri nimeksikään. Ja sekin on väritetty aivan erilaiseksi kuin todellisuus. Harmitusta lisännee, että kaikki on mennyt aika mukavasti jopa jälkikasvullanikin, jonka kasvatus on ollut melko samanlaista kuin itselläni.
En oleta, että tämä aloitus on palstalla edes tuntia, se poistetaan, koska on kiellettyä kyseenalaistaa tarinoita kermapeffoista.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Ei tartte olla edes mitään tuollaista, kun kateellinen kehittää ihan omat tarinat. Esim. anoppini kehitteli naapurista, jolla oli kiva elämä ja myönteinen elämänasenne sellaisen stoorin, ettei siitä edes tunnistanut päähenkilöä. Normaali töissäkäyvä nainen "ei tee mitään", "mies hoitaa kaiken", "rahaa on kuin roskaa", vaikka tämä naapuri oli varallisuudeltaan ihan normaali, matkusteli normaalisti ja tämä "kaiken aina ilmaiseksi saanut" oli vieläpä kokenut hyvin traagisen asian elämässään (lapsen kuolema).
Kateuden ilmeisesti laukaisi se, että tämä samanikäinen nainen oli tosi nätti ja hänellä oli hyvä avioliitto kivan miehen kanssa. Luonnollisesti anoppi ei ikinä tuonut esille kateuttaan avoimesti, vaan kähisi aina noita juttujaan selän takana esimerkiksi mulle. Jäi arvoitukseksi miksi hän keksi tuollaisi juttuja omasta päästään, vaikka pitihän hänen ymmärtää, etten usko niitä, kun tutustuin tuohon naiseen ihan
Tuossa ja monessa ketjun tarinassa on yhteistä se, että ollaan melkein samanlaisia, mutta ei sitten kuitenkaan ihan. Kateutta tunnetaan niitä kohtaan, jotka ovat lähellä, eikä niitä kohtaan, jotka ovat tavoittamattomissa. Kateellinen vertaa itseään muihin ja kokee huonommuutta, siksi hänen on tehtävä toisesta surkimus, joka ei osaa mitään, vaan on saanut kaiken vain ilmaiseksi. Ap
Narsistinen kateellinen ihminen mitätöi inhokkinsa eli aggressionsa kohteen.
Vierailija kirjoitti: Narsistinen kateellinen ihminen mitätöi inhokkinsa eli aggressionsa kohteen.
Kateellisuus voi todella olla myös persoonallisuushäiriön krooninen oire. Mutta ihan tavallisen ihmisenkin kateus, joka ei kohdistu jokaiseen, jonka luonnehäiriöinen kokee itseään pidemmäksi, voi olla narsistisen mitätöivää ja tuhoavaa. Esimerkiksi pahan puhuminen ja juorujen levittäminen on oire pahanlaatuisesta kateudesta. Kateutta ei kannata väheksyä. Puhutaan aivan liian vähän siitä mitä kateus voi aiheuttaa kateuden kohteelle; se on usein aivan konkreettista haittaa, mistä myös itselläni on kokemusta. Ap
Minä olen taloudellisesti toimeentuleva, onnellisesti naimisissa oleva ja laajan ystäväpiirin kartuttanut elämääni tyytyväinen ihminen. Juopon, riitaisassa avioliitossa elävän ja velkakierteessä kärvistelevän työkaverini mukaan olen vajaaälyinen sosiopaatti.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Mielenterveysongelma sinulla ainakin on, se näkyy aloittamastasi ketjusta.
Suomessa ihmiset ovat kateellisia jopa siitä että on asunut muissa maissa kuin suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmiset ovat kateellisia jopa siitä että on asunut muissa maissa kuin suomessa.
Pitää paikkansa. Sitä saatetaan pitää jopa leuhkimisena. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen taloudellisesti toimeentuleva, onnellisesti naimisissa oleva ja laajan ystäväpiirin kartuttanut elämääni tyytyväinen ihminen. Juopon, riitaisassa avioliitossa elävän ja velkakierteessä kärvistelevän työkaverini mukaan olen vajaaälyinen sosiopaatti.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Itse asiassa väitetään, että kaikkein suurin syy kateudelle on se, että joku on tyytyväinen elämäänsä. Siksi jopa ihmisiä, joissa ei pitäisi olla mitään ulkoista syytä kateudelle, saatetaan kadehtia eniten. Koska tyytymättömyys omaan elämään on kateellisen perusongelma. Joten tyytyväisyys herättää kateuden - luultavasti se on kaikessa kateudessa yhteinen nimittäjä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelma sinulla ainakin on, se näkyy aloittamastasi ketjusta.
Jos olisi, niin sekö tekisi tyhjäksi sen mitä olen kirjoittanut? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen taloudellisesti toimeentuleva, onnellisesti naimisissa oleva ja laajan ystäväpiirin kartuttanut elämääni tyytyväinen ihminen. Juopon, riitaisassa avioliitossa elävän ja velkakierteessä kärvistelevän työkaverini mukaan olen vajaaälyinen sosiopaatti.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Itse asiassa väitetään, että kaikkein suurin syy kateudelle on se, että joku on tyytyväinen elämäänsä. Siksi jopa ihmisiä, joissa ei pitäisi olla mitään ulkoista syytä kateudelle, saatetaan kadehtia eniten. Koska tyytymättömyys omaan elämään on kateellisen perusongelma. Joten tyytyväisyys herättää kateuden - luultavasti se on kaikessa kateudessa yhteinen nimittäjä. Ap
Näin minäkin ajattelen. Ei minun elämäni ole mitään ihmeellistä luksusloistoa, mutta olen onnellinen. Ilmeisesti se tosiaan on kaiken alku ja juuri, ja se herättää onnettomassa kollegassa suurta närää ja humalassa jopa raivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen taloudellisesti toimeentuleva, onnellisesti naimisissa oleva ja laajan ystäväpiirin kartuttanut elämääni tyytyväinen ihminen. Juopon, riitaisassa avioliitossa elävän ja velkakierteessä kärvistelevän työkaverini mukaan olen vajaaälyinen sosiopaatti.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Itse asiassa väitetään, että kaikkein suurin syy kateudelle on se, että joku on tyytyväinen elämäänsä. Siksi jopa ihmisiä, joissa ei pitäisi olla mitään ulkoista syytä kateudelle, saatetaan kadehtia eniten. Koska tyytymättömyys omaan elämään on kateellisen perusongelma. Joten tyytyväisyys herättää kateuden - luultavasti se on kaikessa kateudessa yhteinen nimittäjä. Ap
Näin minäkin ajattelen. Ei minun elämäni ole mitään ihmeellist
Varo, tuon tyyppinen ihminen voi olla myös väkivaltainen. Näin kerran, kun kade nainen hyökkäsi kimppuun raivoissaan eikä edes saanut siitä mitään tuomiota, vaan homma painettiin villasella, vaikka nyrkillä löi mahaan ja repi.
Minua huvittaa kateelliset ihmiset, jotka käyttävät värityskynää jutuissaan. Me olemme ihan normaali hyvin toimeentuleva perhe, jossa vanhemmat olemme tehneet paljon töitä elintasomme eteen ja lapselle opetetaan sama työmoraali.
Silti kuulee esim., että lapsemme saa kaiken mitä haluaa, vaikka todellisuudessa joutuu tekemään töitä kaiken isomman/kalliimman eteen ja säästämään aina osan kuukausirahoistaan tai muuten töitä esim. isovanhemmilla tekemällä. Esim. puhelimensa eteen teki töitä ja säästi vuoden. Ja me vanhemmat ollaan kuulemma kultalusikka pehvassa syntyneitä, kun ollaan tehty lapsi nuorena ja siitä huolimatta luotu uraa ja saatu kerättyä omaisuutta. Molempien vanhemmat ovat ihan perus duunareita vailla sen kummempaa omaisuutta. Meidän matkustaminen ja matkakohteet aiheuttavat myös puheita ja juoruja, vaikka todellisuudessa mietitään arjessa kulutusta tarkkaan, että voidaan toteuttaa sellaisia matkoja kuin halutaan.
Meillä on ollut onnea matkassa myös, mutta ollaan kuitenkin myös tehty paljon töitä nykyisen tilanteen eteen. Huvittaa ja säälittää ihmiset, jotka jaksavat kadehtia sen sijaan, että edes yrittäisivät itse tehdä jotain vastaavaa.
Kaikkensa menettää kun kaikkensa yrittää tässä maassa.
"Varo, tuon tyyppinen ihminen voi olla myös väkivaltainen. Näin kerran, kun kade nainen hyökkäsi kimppuun raivoissaan eikä edes saanut siitä mitään tuomiota, vaan homma painettiin villasella, vaikka nyrkillä löi mahaan ja repi."
Ai kamala. Itseasiassa kesällä vaihdettiin miehen kanssa kuppilaa pikavauhdilla, kun työkaverilta alkoi tulla aggressiivisia ja sekavia solvausviestejä molemmille. Olin hetkeä aiemmin laittanut yhteisselfien Fb:n tarinaan. Mieheni totesi että kollega on varmaan paikan päällä alta aikayksikön (tunnistaa varmasti taustasta missä ollaan), ja on syytä pelätä että hän on fyysisesti väkivaltainen.
Sanomattakin selvää, että poistin kollegan tuon jälkeen somekonktakteista.
Vierailija kirjoitti:
Minua huvittaa kateelliset ihmiset, jotka käyttävät värityskynää jutuissaan. Me olemme ihan normaali hyvin toimeentuleva perhe, jossa vanhemmat olemme tehneet paljon töitä elintasomme eteen ja lapselle opetetaan sama työmoraali.
Silti kuulee esim., että lapsemme saa kaiken mitä haluaa, vaikka todellisuudessa joutuu tekemään töitä kaiken isomman/kalliimman eteen ja säästämään aina osan kuukausirahoistaan tai muuten töitä esim. isovanhemmilla tekemällä. Esim. puhelimensa eteen teki töitä ja säästi vuoden. Ja me vanhemmat ollaan kuulemma kultalusikka pehvassa syntyneitä, kun ollaan tehty lapsi nuorena ja siitä huolimatta luotu uraa ja saatu kerättyä omaisuutta. Molempien vanhemmat ovat ihan perus duunareita vailla sen kummempaa omaisuutta. Meidän matkustaminen ja matkakohteet aiheuttavat myös puheita ja juoruja, vaikka todellisuudessa mietitään arjessa kulutusta tarkkaan, että voidaan toteuttaa sellaisia matkoja kuin halutaan.
Me
Sepä. Olen itsekin kuullut kautta rantain tämän minua kadehtivan valheita, joista osa on kyllä niin uskomattomia, ettei niitä kukaan normaali usko, mutta myös sellaisia, joista hän itse tietää, etteivät ne ole totta. Onko se häneltä tietoista valehtelua vain uskooko hän oman versionsa, vaikea sanoa. Samalla tavalla hänen tarinansa hänen omastakin elämästään ovat usein täyttä valetta tai vahvaa liioittelua. Ap
Sepä. Olen itsekin kuullut kautta rantain tämän minua kadehtivan valheita, joista osa on kyllä niin uskomattomia, ettei niitä kukaan normaali usko, mutta myös sellaisia, joista hän itse tietää, etteivät ne ole totta. Onko se häneltä tietoista valehtelua vain uskooko hän oman versionsa, vaikea sanoa. Samalla tavalla hänen tarinansa hänen omastakin elämästään ovat usein täyttä valetta tai vahvaa liioittelua. Ap
Meillä nämä kadehtivat ja juoruja keksivät ovat lapseni kahden kaverin äidit. Tuntuu ihan kamalalta, sillä lapsi tässä ottaa suurimman osuman tuosta kadehtimisesta, kun kaverit uskoo vanhempiaan ja omaa lasta katsellaan nenän vartta pitkin. Samalla en voi ymmärtää aikuisilta ihmisiltä tällaista toimintaa.
Ihmisiä on erilaisia. Pari tällaista rikkaaksi syntynyttä kaiken valmiiksi saanutta tunnen. Toisella on ihan ok tulosta tekevä yritys, iso talo arvoalueella ja kallis auto. Toisella oli suunnilleen samat mutta nyt uhkapeli- ja päihderiippuvaisena on menettänyt kaiken ja velkaa ilmeisesti paljon.
Itse oon hyvin toimeentulevista taustoista, mutta ollut myös työttömänä ym. Ollut ylipainonen sekä hoikka. Ollut ystäviä ja ollut yksinäisenpi. Silti kohdannut kateutta, joka ikisessä elämänvaiheessa. Esim rikas saattaa kadehtia köyhää, ajatellen että köyhempi ei saisi olla hyvinvoiva. Tai, on kadehdittu vaikka syntymässään saatua ulkonäköä jota en ole itse päättänyt.
Mitä tahansa voi kadehtia!! :)
Itse viihdyn iloisten ihmisten parissa, sellaisia tuntuu olevan välillä vaikea löytää. Ihmisten parissa jotka viihtyy omissa nahoissa eikä koko ajan kilpaile.
Vain Suomessa se, että vanhemmat voivat tarjota mukavan elämän lapsilleen on kermaperseilyä. Kyllä kaikkien pitäisi elää tasan yhtä kurjasti! 😡
Ei tartte olla edes mitään tuollaista, kun kateellinen kehittää ihan omat tarinat. Esim. anoppini kehitteli naapurista, jolla oli kiva elämä ja myönteinen elämänasenne sellaisen stoorin, ettei siitä edes tunnistanut päähenkilöä. Normaali töissäkäyvä nainen "ei tee mitään", "mies hoitaa kaiken", "rahaa on kuin roskaa", vaikka tämä naapuri oli varallisuudeltaan ihan normaali, matkusteli normaalisti ja tämä "kaiken aina ilmaiseksi saanut" oli vieläpä kokenut hyvin traagisen asian elämässään (lapsen kuolema).
Kateuden ilmeisesti laukaisi se, että tämä samanikäinen nainen oli tosi nätti ja hänellä oli hyvä avioliitto kivan miehen kanssa. Luonnollisesti anoppi ei ikinä tuonut esille kateuttaan avoimesti, vaan kähisi aina noita juttujaan selän takana esimerkiksi mulle. Jäi arvoitukseksi miksi hän keksi tuollaisi juttuja omasta päästään, vaikka pitihän hänen ymmärtää, etten usko niitä, kun tutustuin tuohon naiseen ihan itse. Hän oli vielä todella antelias, lahjoitti minulle pois muuttaessaan mm. arabian astioita.
Nyttemmin molemmat daamit jo poistuneet aikakirjoista, mutta mieleen jäi, miten kaukana kateellisten jutut voivat olla todellisuudesta.