Pitäisitkö yllätyslapsen jos olisit 30v?
Ei suunniteltu raskaus, mutta halu saada joskus lapsia.
Kommentit (29)
Noh, kun olin 29 v kun sain ainokaiseni, niin todellakin olisin pitänyt lapsen, jos olisin tullut 30-vuotiaana raskaaksi. Oli vähän useamman syyn aiheuttamaa se, että lapseni jäi ainokaiseksi, vaikka alun perin ei ollutkaan tarkoitus.
Jos joskus haluat saada lapsia niin olisi syytä. Miten paljon myöhemmäksi ajattelit ne lapset jättää?
Jos haluaisin joka tapauksessa joskus saada lapsia niiin kyllä pitäisin. Koskaan ei kuitenkaan tule sitä täydellistä elämäntilannetta lapselle, joten ihan turha odotella kun hedelmällisyyskin alkaa kuitenkin laskea jo 25 vuotiaana.
Varmasti, jos olisi hyvä parisuhde ja tulot, että pystyy lapsen elättämään. Jos olisin työtön, sinkku ja taloudellisesti huonossa tilanteessa, harkitsisin tarkkaan.
Totta kai pitäisin, jos haluaisin lapsia.
Todellisuudessa en pitäisi koska en halua lapsia.
Yllätyslapsi? Eihän sellaista ole olemassakaan. Jos lapsi tulee yllätyksenä niin silloin äidillä ja/tai isällä on erittäin paha aukko yleistietämyksessä.
Itse en vastaavassa tilanteessa pitänyt. Olin 29v. Oli ihan kamala tilanne silloin. Meillä oli yksi lapsi ennestään. Mies valmistunut työttömäksi. Minulla oli jäänyt jo kahdet korkeakouluopinnot kesken eikä mitään tietoa miten eteenpäin. Elettiin pelkkien tukien varassa vailla mitään suunnitelmaa. Se raskaus ja abortti oli herätys sille, että elämä pitää saada kuntoon.
Toista lasta ei koskaan tullut, mutta elämä saatiin uomiinsa. Minusta tuohon kysymykseen vaikuttaa ikää enemmän elämäntilanne. Kaikkiin tilanteisiin ei lasta kannata tehdä. Ihan jo sen lapsen itsensä takia.
Kyllä tuossa iässä olisin pitäny, lapsiluku oli jo täynnä mutta olisi mennyt siinä suht pienellä ikäerolla sisaruksiin. Nyt vanhempana, yli 40v, tekisin abortin.
Jos olisin vielä lapseton 30v ja lapset haaveissa niin sitä suuremmalla syyllä pitäisin lapsen. Niitä ei välttämättä myöhemmin tulekaan. Ja jos tulee, niin se ajatus että yksi lapsista ei saanut syntyä mutta toiset sai :(
Mikä ihmeen "yllätyslapsi"?
Syttyikö taivaalle uusi tähti?
Kävivätkö itämaan tietäjät?
Neitseellisestä syntymästä löytyy vain yksi dokumentoitu tapaus ja sekin yli 2000 vuoden takaa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti, jos olisi hyvä parisuhde ja tulot, että pystyy lapsen elättämään. Jos olisin työtön, sinkku ja taloudellisesti huonossa tilanteessa, harkitsisin tarkkaan.
Itsellinen äitiys on varteenotettava vaihtoehto, mutta lapsi yhdessä totaalisesti väärän miehen kanssa on erittäin huono vaihtoehto. Siitä tulevat kärsimään niin äiti kuin lapsikin. (Eri)
Vierailija kirjoitti:
Itse en vastaavassa tilanteessa pitänyt. Olin 29v. Oli ihan kamala tilanne silloin. Meillä oli yksi lapsi ennestään. Mies valmistunut työttömäksi. Minulla oli jäänyt jo kahdet korkeakouluopinnot kesken eikä mitään tietoa miten eteenpäin. Elettiin pelkkien tukien varassa vailla mitään suunnitelmaa. Se raskaus ja abortti oli herätys sille, että elämä pitää saada kuntoon.
Toista lasta ei koskaan tullut, mutta elämä saatiin uomiinsa. Minusta tuohon kysymykseen vaikuttaa ikää enemmän elämäntilanne. Kaikkiin tilanteisiin ei lasta kannata tehdä. Ihan jo sen lapsen itsensä takia.
Kyllä se on molemmat jotka vaikuttavat. Ikä ja elämäntilanne ja turvaverkot. Olisi surullista vain ainoastaan noista yhden takia päättää elämää/jatkaa sitä. Lapsi voi saada myös hyvän elämän köyhästä perheestä, kuten lapsi voi saada surkean elämän rikkaasta perheestä. Ei taloudellinen tilanne kerro kumman elämän lapsi saa.
Miksi en pitäisi? Siksikö että olisin vasta 30v.?
Itse olen saanut lapset 20, 23, 26 ja 34vuotiaana. Olinhan mä paljon virkeämpi ja reippaampi äiti silloin nuorempana. Joten kyllä mä ehdottomasti tekisin viimeistään 30vuotiaana lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en vastaavassa tilanteessa pitänyt. Olin 29v. Oli ihan kamala tilanne silloin. Meillä oli yksi lapsi ennestään. Mies valmistunut työttömäksi. Minulla oli jäänyt jo kahdet korkeakouluopinnot kesken eikä mitään tietoa miten eteenpäin. Elettiin pelkkien tukien varassa vailla mitään suunnitelmaa. Se raskaus ja abortti oli herätys sille, että elämä pitää saada kuntoon.
Toista lasta ei koskaan tullut, mutta elämä saatiin uomiinsa. Minusta tuohon kysymykseen vaikuttaa ikää enemmän elämäntilanne. Kaikkiin tilanteisiin ei lasta kannata tehdä. Ihan jo sen lapsen itsensä takia.
Kyllä se on molemmat jotka vaikuttavat. Ikä ja elämäntilanne ja turvaverkot. Olisi surullista vain ainoastaan noista yhden takia päättää elämää/jatkaa sitä. Lapsi voi saada myös hyvän elämän köyhästä perheestä, kuten lapsi voi saada surkean elämän rikkaasta perheestä. Ei tal
Entä jos ne vanhemmat eivät halua köyhää elämää itselleen tai lapselleen? Tälläkin palstalla arvostellaan päivittäin tukien varassa eläviä. Mutta jos joku sanoo mielummin tehneensä abortin ja laittaneensa elämänsä kuntoon, niin sekään ei kelpaa.
"Kyllä se on molemmat jotka vaikuttavat. Ikä ja elämäntilanne ja turvaverkot. Olisi surullista vain ainoastaan noista yhden takia päättää elämää/jatkaa sitä. Lapsi voi saada myös hyvän elämän köyhästä perheestä, kuten lapsi voi saada surkean elämän rikkaasta perheestä. Ei taloudellinen tilanne kerro kumman elämän lapsi saa."
Ennenvanhaan köyhyys oli normaalia. Nykyään se on stigmatisoivaa ja monen ongelman lähde. Toisaalta myös ongelmien seuraus. Toki on olemassa fiksuja ja käteviä vanhempia, jotka pystyvät pyörittämään hyvää perhe-elämää vähin rahoin, mutta enemmän se vaatii.
Abortti on jotenkin normalisoitu. Eih'n siita paase yli etta se on ihmisen lopettaminen, myrkylla tai paloittelemalla. Ihmisen jolla aivot toimivat, sydan lyo jne
Suurin osa aborteista tehdaan sosiaalisista syista. Miksei aiteja ennemmin auteta! tai perheita. Rahaa riittaa kylla EUlle ja aseisiin ja kaikenlaiseen wokehomppaan
Itse asiassa jos abortteja ei olisi aikoinaan markkinoitu melkein ehkaisykeinona, suomalaisia olisi riittavasti!!!
Ala aiti tapa omaa lastasi, aupua esim Idusta, tampere. puhelinapu yms. Kauhea haloo jos jonkun elaimen raskaus lopettaisiin vastaavasti, mutta pienelle ihmiselle saa tehda mita vain.. ja ne naisten oikeudet sitten. naispuolinenhan siella kohdussa on 50% todennakoisyydella. MITEN TYTTOVAUVAN oikeudet sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en vastaavassa tilanteessa pitänyt. Olin 29v. Oli ihan kamala tilanne silloin. Meillä oli yksi lapsi ennestään. Mies valmistunut työttömäksi. Minulla oli jäänyt jo kahdet korkeakouluopinnot kesken eikä mitään tietoa miten eteenpäin. Elettiin pelkkien tukien varassa vailla mitään suunnitelmaa. Se raskaus ja abortti oli herätys sille, että elämä pitää saada kuntoon.
Toista lasta ei koskaan tullut, mutta elämä saatiin uomiinsa. Minusta tuohon kysymykseen vaikuttaa ikää enemmän elämäntilanne. Kaikkiin tilanteisiin ei lasta kannata tehdä. Ihan jo sen lapsen itsensä takia.
Kyllä se on molemmat jotka vaikuttavat. Ikä ja elämäntilanne ja turvaverkot. Olisi surullista vain ainoastaan noista yhden takia päättää elämää/jatkaa sitä. Lapsi voi saada myös hyvän elämän köyhästä perheestä, kuten lapsi voi saada surkean elämän rikkaasta perheestä. Ei tal
Sinun lapsi oppisi että -Sinun olemassaolosi ei ollut ehdollista. Sinua ei punnittu kriteereillä sinä olit tervetullut.- Lapsesta kasvaisi todennäköisesti lämmin, toisia arvostava ja toiveikas lapsi. Jos hyvin käy.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaisin joka tapauksessa joskus saada lapsia niiin kyllä pitäisin. Koskaan ei kuitenkaan tule sitä täydellistä elämäntilannetta lapselle, joten ihan turha odotella kun hedelmällisyyskin alkaa kuitenkin laskea jo 25 vuotiaana.
JOS et halua itse, ala kuitenkaan tee murhaa. Adoptio on parempi vaihtoehto. Olisitko halunnut etta sinut myrkytettan tai paloitellaan kohtuun
Onko esim koyhyys huonompi vaihtoehto lapselle kuin etta hanet lopetetaan
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen "yllätyslapsi"?
Syttyikö taivaalle uusi tähti?
Kävivätkö itämaan tietäjät?
Neitseellisestä syntymästä löytyy vain yksi dokumentoitu tapaus ja sekin yli 2000 vuoden takaa.
Kyseinen dokumentti vain on epäluotettava.
Totta kai. Lapsen mur haaminen ei nyt muutenkaan ole mikään vaihtoehto. Pelottaa ihmiset, joille se muka on.