Olen opettanut lapseni ateistiksi

Lapsen valinnavapaus on tärkeää, paitsi silloin kun kysymys on tärkeistä asioista.

Mäkään en oo käynyt rippikoulua. Olen siitä nyt yli 40-vuotiaana iloinen. Olen ylpeä, etteivät vanhempani liittäneet minua vauvana mihinkään uskontoon.

Minä en. He syntyivät ihan sellaisiksi, kenenkään ei ole erikseen tarvinnut opettaa että mitään taivastonttuja ei ole olemassakaan. 

Noh toivottavasti on löytänyt yhteisön ja merkityksen jostain muualta.

Täällä myös yksi, jota ei lapsena kastettu kirkkoon, sain itse valita haluanko mennä kavereiden kanssa rippikouluun ja kasteen samalla. Mietin asiaa ja sanoin en. Kohta 40 mittarissa ja olen yhä samaa mieltä. En koe jääneeni mistään paitsi. 

Minulla ei ole mitään uskovia vastaan, tämä oli minun valintani. Minulla ei ole myöskään mitään sitä vastaan, että joku valitsisi valita toisin kuin minä.

Ei kai lasta tarvitse opettaa ateistiksi? Vai väitätkö, että meillä on syntyessä joku joku tieto jumalasta, josta sitten pitää opettaa pois. Kyllä se oikeasti taitaa olla niin, että jokainen syntyy ateistina ja sitten jotkut aivopestään uskomaan johonkin jumalaan.