Lue keskustelun säännöt.
Suomen talouskasvun puuttumisen syy löytyy yrityksistä.
04.01.2026 |
Suomen markkinasektorin eli käytännössä yrityssektorin kokonaistuottavuus on laskenut 10 prosenttia vuoden 2007 jälkeen. Heikkous koskee laajalti eri toimialoja. Samoilla resursseilla on siis saatu aikaan vähemmän tai matalamman arvonlisän tuotantoa.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola on tutkinut pitkän uransa aikana Suomen talouskasvua ja sen lähteitä. Hän laati Sitralle selvityksen, jossa Suomen elintason ja tuottavuuden kehitystä verrataan samantapaisiin maihin eli Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. (Lataa Sitran muistio Miksi Suomen talous ei kasva?)
Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen vuosina 20082013 kokonaistuottavuus supistui Suomessa ja verrokkimaissa, mutta Suomi ainoana maana ei ole toipunut notkahduksesta.
Tämä kehitys on nakertanut niin talouden kasvua kuin suomalaisten elintasoa, ja se on heijastunut epäsuorasti myös julkisen sektorin velkaantumiseen. Suomen elintason kasvu (bruttokansantuotteessa asukasta kohden mitattuna) oli läntisen Euroopan nopeimpia 150 vuoden ajan eli teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta pysähtyi vuoteen 2007.
Pohjolan laskelmat osoittavat, ettei Suomi ole onnistunut valjastamaan 2000-luvun muutosvoimia digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista kasvun lähteiksi.Suomi on myös vertailun ainoa maa, jossa työn tuottavuus ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Kotitalouksien arjessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palkkojen kasvu on pysähtynyt.
Työn tuottavuuden tahmea kasvu johtuu ennen kaikkea kokonaistuottavuuden heikosta kehityksestä. Kokonaistuottavuus on talouskasvun tärkeä ainesosa, joka on loistanut poissaolollaan finanssikriisin jälkeen. Tässä on ongelmamme ydin, alleviivaa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen.
Kokonaistuottavuus kuvaa (yksinkertaistaen) teknistä kehitystä ja kertoo siitä, miten hyvin työvoimaa ja pääomaa onnistutaan yhdessä hyödyntämään parempien tavaroiden ja palvelujen luomiseksi.
Matti Pohjolan mukaan Suomen ongelmat eivät selity huonolla onnella tai ulkopuolisilla tekijöillä. Suomen vientimarkkina on kasvanut kriisivuosien jälkeen yhtä hyvin kuin verrokkimaiden markkinat, mutta viennin määrä ei ole pysynyt kasvussa mukana. Suomi on siis menettänyt markkinaosuuttaan.
Kommentit (14)
Korkea koulutus ei ole realisoitunut minkäänlaiseksi konkreettiseksi menestykseksi taloudessa, joten pitää kysyä mitä virkaa sillä korkealla koulutuksella oikein on? Sen varjolla vaan kohotellaan julkisen sektorin väen palkkoja kun ne "on niin korkeasti koulutettu". Yksityinen sektori ei kuitenkaan pysty tuottamaan sellaisia verotuloja että niillä pystyisi kustantamaan näin kallista julkista sektoria huikeine palkkoineen, olipa sitten vaikka kuinka hyvin koulutettua väkeä siellä. Julkinen sektori on ikäänkuin rakennettu jonkun varakkaamman maan ylläpidettäväksi, ei Suomen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkea koulutus ei ole realisoitunut minkäänlaiseksi konkreettiseksi menestykseksi taloudessa, joten pitää kysyä mitä virkaa sillä korkealla koulutuksella oikein on? Sen varjolla vaan kohotellaan julkisen sektorin väen palkkoja kun ne "on niin korkeasti koulutettu". Yksityinen sektori ei kuitenkaan pysty tuottamaan sellaisia verotuloja että niillä pystyisi kustantamaan näin kallista julkista sektoria huikeine palkkoineen, olipa sitten vaikka kuinka hyvin koulutettua väkeä siellä. Julkinen sektori on ikäänkuin rakennettu jonkun varakkaamman maan ylläpidettäväksi, ei Suomen.
Mihin tutkimuksiin nuo väitteet perustuvat?
Ei tosta nyt vieläkään saa selvää miten se kokonaistuottavuus saadaan kasvuun. Konkreettisesti.
Mitä pitää tehdä, missä vika?
Niin eli yritykset eivät pysty kasvamaan koska asiakkailta puuttuu ostovoima. Ostovoima taas puuttuu korkean verotuksen ja huonojen palkkojen takia. Samaa kehää kierretään muuten paitsi verotus kiristyy...
Vierailija kirjoitti:
Ei tosta nyt vieläkään saa selvää miten se kokonaistuottavuus saadaan kasvuun. Konkreettisesti.
Mitä pitää tehdä, missä vika?
Tuottavuus kumpuaa isossa kuvassa uusista, paremmista ideoista. Näin ollen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle ei voi painottaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työn tuottavuuden kasvulle on neljä lähdettä. Ensimmäinen on henkinen
pääoma: koulutus ja työpanoksen muu koostumus. Mitä enemmän
osaamme, sitä paremmin teemme työmme. Toinen on kiinteä pääoma:
rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet sekä ohjelmistot, tietokannat,
tutkimus- ja kehittämispääoma. Mitä enemmän ja mitä parempia työväli-
neitä meillä on käytössämme, sitä enemmän saamme aikaan. Kolmas lähde
on teknologia. Se on tietoa ja ideoita siitä, miten tuotannon raaka-aineista
saadaan työn ja pääoman avulla aikaan tuotteita, joilla kuluttajat tyydyttävät
tarpeitaan. Neljäs lähde on työn uudelleen kohdentuminen toimialojen
kesken elinkeinorakenteen muuttuessa. Markkinatuotannon työn tuotta-
vuus nousee, kun työtä siirtyy matalan tuottavuuden toimialoilta korkean
tuottavuuden aloille.
Koulutuksen tai ylipäänsä työvoiman koostumuksen (koulutustaso,
ikärakenne, sukupuoli, työmarkkina-asema) kontribuutio työn tuottavuu-
teen lasketaan kertomalla tietyn tyyppisen (esimerkiksi korkeasti koulute-
tun) työpanoksen määrän kasvu sen rajatuottavuudella, jota arvioidaan
palkoilla. Jos koulutetun työvoiman palkkataso on korkeampi kuin koulut-
tamattoman, syntyy koulutuksen kasvukontribuutio joko siitä, että työ-
voimaa siirtyy koulutuksen kautta paremmin palkattuihin töihin, tai siitä,
että koulutuksen tuottama palkanlisä kasvaa.
Yritysten vähäiset investoinnit ja heikko kannattavuus
ovat talouspolittiisessa keskustelussa usein toistuvia
selityksiä Suomen ongelmille. Koska talouskasvu syntyy
teknologian kehityksestä, investoinnit tuotannolliseen
pääomaan eivät yksin selitä kasvuongelmia. Investointiasteita vertailemalla voi kuitenkin epäsuorasti päätellä,
millä toimialoilla kasvua odotetaan syntyvän ja millaisista
investoinneista. Palvelualoilla Ruotsi ja Tanska ovat
hyödyntäneet digitalisaatiota Suomea enemmän.
Suomalaisten yritysten kannattavuus on kuitenkin
hyvä, selvästi parempi kuin ruotsalaisten, eikä siten
investointien este.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulis Ruotsi ja miehittäis Suomen.
Suomen kasvuongelmat juontavat juurensa kokonaistuottavuuden
kasvun puutteesta. Mysteeri on, mikä tekijä estää sitä kasvamasta. Toimi-
alojen väliset erot eivät asiaa yksin selitä, sillä ongelma koskee koko mark-
kinasektoria. Suomen vahvat alat eivät nosta tuottavuutta yhtä paljon kuin
samat alat verrokkimaissa ja heikot alat supistavat sitä vastaavasti enem-
män. Näyttää aivan siltä, kuin jokin ulkoinen tekijä jarruttaisi kasvua.
No, on siellä valtiovarainministeriössä sentään luettu sitran raportti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millään faktoilla ei ole väliä niin kauan kuin Petteri Punakuono ja Mäkkärin Kassa ovat vallassa.
Se, että osalle yrityksistä lapetaan valtionavustuksia ja nämä kerryttävät vain pääomaa osakkailleen ja johdolle, sen sijaan että kehitettäisiin tuottavuutta ja sitä että palkattaisiin lisättöntekijöitä on naurettavaa. Suomessa myös hyvä veli-järjestelmä joka suosii veli verkoston "hyviä tyyppejä" ja yrityksiä saattaa olla johtamassa kielitaidottomia ja näköalattomia johtajia jotka palkkaavat työntekijöiksi ihmisiä jotka eivät ala kilpailemaan johtajien kanssa. Tiedän yrityksiä aloilta joilla olisi vientipotenttiaalia mutta pelätään palkata kielitaitoisia ihmisiä tai pelätään lähteä viennin edistämismatkoille ja sitten yrityksen vuodesta toiseen koittavat myydä toisilleen kotimaassa hyvä veli-verkostolle tuotteitaan ja mikään ei kasva tai kehity kun Suomessa rajalliset markkinat ko. Yrityksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole maassa sellaista tekemisen meininkiä kuin oli Nokian huippuvuosina. Teollisuustuotanto vähenee vuosi vuodelta mutta tilalle ei ole tullut sellaista palvelutuotantoa jota voisi myydä ulkomaille ja tienata rahaa. Rakennemuutos etenee väistämättä ja aika turha on havitella tänne ainakaan mitään Kiinaan siirtynyttä halpatuotantoa.
Valitettavasti vaikuttaa siltä että hallituksella ei ole mitään ohjelmaa kuinka saada maahan lisää talouskasvua ja yrittäjyyttä. Isot firmat kyllä pärjäävät mutta pienet ja keskisuuret yritykset ovat ongelmissa. Epäonnistunut yrittäjien työeläkeuudistus tulee ajamaan tuhansia yrittäjiä palkkatöihin tai kortistoon.
Olisiko aika katsoa mallia miten muualla on asiat järjestetty. Virossa aloittava yrittäjä pärjää paremmin kun yritysvero on nolla osinkovero 20 prosenttia. Lisäksi verotus on reaaliaikaista toisin kuin Suomessa. Jotain voisi oppia myös Irlannilta joka finanssikriisin jälkeen IMF:n ohjauksessa. Viime vuodet ovat olleet talouden suhteen hyviä kun bruttokansantuote on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Euro ei siis ole este menestykselle jos näin halutaan.
Finlands problem är:
- Den offentliga sektorn är 60 % av BNP
- Bara 25 % av befolkningen arbetar inom den privata sektorn
- Utbildningsnivån är i par med Turkiet
- De bildade flyr Finland med en takt av 15.000 personer per år
- Var tredje ung utbildad överväger emigration
Up