Myös aikuinen saa pettyä lahjaansa

Mä en keltään halua mitään. En pakota ostamaan. Nyt tuli lahjaksi outo viini,varmaan menee viemäriin kun on useat vuodet ensin seissyt hyllyllä.

En osta enkä saa lahjoja.

Niinhän naiset ovat aina tehneet jos ei saa mieheltä mielestään riittävän kallista lahjaa. Ja jos nainen ei saa sitä kallista lahjaa niin kenellekkään ympärillä oleville ei tule epäselväksi se että naisne  ei saanut mielestään riittävän kallista lahjaa mieheltä. Huvittavaa kuitenkin on se että naiset itse ostavat miehelle tokmannilta sukkapaketin ja suihkusaippuan joka on naisen mielestä aivan riittävä ja kallista lahjaa kun maksoihan se vähän alle 10€

On ollut muutaman vuoden niin että aikuisten kesken ei vaihdeta lahjoja. Se on aivan hyvä, koska en todellakaan tarvitse väkipakolla ostettua krääsää, josta tulee vain paha mieli. Ei tarvitse itsekään väkisin miettiä lahjoja ihmisille, joilla on jo kaikkea. 

Lapsellista! 

Surullista että Suomessa ei arvosteta lahjojen antoa rakkauden kielenä.

Meillä oli joskus käytössä lahjalistat joista ostettiin aikuisten kesken lahjat. Ei tule turhia tavaroita ja ostajan ei tarvitse miettiä mitä ostaa. Lasten jälkeen ei aikuisille osteta mitään. Lasten ilo riittää.

Vierailija kirjoitti:

Surullista että Suomessa ei arvosteta lahjojen antoa rakkauden kielenä.

Onneksi ei! Romu ei ole rakkautta, teot ja sanat on. Turha romu täyttää maailman ja kaatopaikat.

Vierailija kirjoitti:

Surullista että Suomessa ei arvosteta lahjojen antoa rakkauden kielenä.

Itse tavallaan tykkäisin lahjoista ja rakastin miehen alkuaikoinamme antamia lahjoja, koruja ja muuta. Mutta samalla haluaisin välttää omalta osaltani ylikulutusta. Miehellenikin on viime vuosina ollut se minulle lahjojen ostaminen väkinäistä, niin päädyttiin siihen että ei osteta lahjoja toisillemme. Tykkäisin kyllä itsekin ostaa lahjoja läheisille ja ymmärrän tuon pointin, että rakkaudella ostettu ja mietitty lahja olisi ihana, vaikka toki rakkautta näytetään muutenkin. Mutta parempi näin.