Yökuivaksi

ja aloitettiin yökuvaksi opettelu tällä viikolla, kun elokuussa on pikkusisarus tulossa ja nyt tuntui olevan hyvä aika. Meillä lopetetaan veden ymv juonti klo 19 ja klo 21 käytetään vielä pisulla. Klo 00.30- 01.30 välillä käytän tytön taas vessassa, ja sitten annan nukkua aamuun asti. Jos olisi juonut illalla myöhemmin, käyttäisin pisulla vielä n klo 03-04 välillä. Teillä kuulostaa siltä, että pojan rakko ei ole vielä kypsynyttaikka sitten hän juo liikaa iltaa kohden. En tiedä minkä ikäisestä on käytössä minirin- niminen lääke, joka auttaa tuohon ongelmaan. Mutta kokeilisin itse ensin juomisen säännöstelyä illalla ja ainakin 2-3 pikaista pisulla käyntiä yöllä. EIkä mitään hermostumisia vahingoista, vaan vaihtolakanat kaappiin ihan valmiiksi ja joku sängynsuojus petiin vaivihkaa. Ja kovasti kiitosta kun homaa on pelannut edes osan yötä:)

Taas kerran täällä keskustellaan tästä ikuisuusaiheesta.



Eli lasta EI voi opettaa yökuivaksi vaan yökuivaksi tuleminen tapahtuu kypsymisen avulla. Yökuivaksi EI opita niin, että lopetetaan iltajuominen, otetaan vaippa pois ja käytetään lasta yöllä pissalla. Oppiiko lapsi siitä olemaan pissaamatta yön?? Ei, ellei hänellä erity tarpeeksi ADH:ta eli antidiureettista hormonia. Tuo hormoni säätelee virtsaneritystä öisin ja myös keventää unta niin, että jos pissahätä yllättää yöllä, lapsi herää siihen.



Tuota kyseistä hormonia alkaa erittyä normaalisti n.2-5-vuotiailla eli ikähaarukka on laaja. Siksi toiset kypsyvät yökuivaksi jo heti päiväkuivuuden opittuaan ja toiset nukkuvat vaipan kanssa vielä 4-vuotiainakin. Hormonin erityksen alkamista ei voi nopeuttaa, vaan se on kypsymisen tulos.



Eli antakaa lapselle aikaa. Jos vaippa on litimärkä yön jälkeen, miksi edes ottaa sitä pois. Ei sikeästi nukkuva lapsi kyllä ole pissaamatta, vaikka vaippaa ei olisikaan. Mielestäni on turha stressata lasta ja jopa koko perhettä sillä, että ollaan ilman vaippaa ja sitten herätään, kun sänky on märkä ja vaihdetaan kuivat lakanat yms. Siitä saa varmasti lapsi pahan mielen ja luulisin, että eivät vanhemmatkaan tilanteesta nauti.



Merkkejä kypsymisestä on mm. se, että vaipat alkavat keventyä ja viikossa on USEAI kuiva yö eli ei 1-2 kuivaa yötä välttämättä merkitse kypsymistä.



Meillä auttoi myös se, että kun tyttö itse kysyi ollessan 4v, miten opitaan olemaan yö pissaamatta kerroin, että hädän yllättäessä yöllä voi käydä vessassa. Tuosta kului muutama yö ja vaipat alkoivat olla yhtäkkiä aivan kuivat aamulla. Viikon me seurailimme tilannetta ja sitten otettiin vaippa pois. Tuon jälkeen on tullut yksi vahinko.



Kärsivällisyyttä!!!

Meillä myös, nyt jo yli 4-vee poika, jolla ihan märät vaipat yöllä. Olen paljon lukenut tästä aiheesta tältä palstalta, ja aina törmään tuohon, mitä edellinenkin kirjoittaja sanoi, eli että hormonieritystä pitää olla, ei voi opettaa jne. Itseäni mietityttää kuitenkin, että esim. juuri edellinen kirjoittaja sanoi tyttönsä oppineen, kun kysyi asiaa, ja sitten pari yötä myöhemmin hän alkoi olla kuiva. Keksikö tyttö siis kysyä asiaa juuri kun hormonia alkoi erittyä? Vai alkoiko hormonia erittyä kun hän alkoi ajatella asiaa?

Samaten kun asiasta puhuttiin neuvolassa, sanottiin, että 5-vuotiaana vasta puututaan, että herättäminen pissalle yöllä ei auta, mutta kuitenkin 5-vuotiaana ensimmäiset hoitokeinot (ennen hormonilääkitystä) ovat esim. hälyttävä patja, joka herättää lapsen kun tämä alkaa pissata.

Miksi siis, jos ei kerran muu auta kuin hormonin eritys, niin kuitenkin aletaan lasta hoitamaan juuri sillä keinolla, mitä ap:kin ajatteli - herättämällä lapsi yöllä pissalle?

En millään muotoa halua mollata edellistä kirjoittajaa, toivottavasti et käsitä väärin. Tämä on vain NIIN yleistä - aina puhutaan hormonista, mutta kuitenkin lapset tuntuvat nimenomaan OPPIVAN kuivaksi.

Kummallista.

Eli eka toki tuo juomisen säännöstely iltaa kohti! Itse käyttäisin lapsen teidän tilanteessa pissalla aina ennen kuin itse menisin nukkumaan (eli jos lapsi mennyt nukkumaan esim. 20.30 niin klo 23 pissatus) sekä kerran aamuyöllä esim. klo 3 aikaan. Nämä toimet siis jos lapsi ei sitä vaippaa enää halua.



Turhaa on antaa lapsen joka yö kastella sänkynsä, siinä lakanahärdellissä kuitenkin menee aikaa ja lastakin varmasti tympii herätä joka yö märästä sängystä...

tytti:

Itseäni mietityttää kuitenkin, että esim. juuri edellinen kirjoittaja sanoi tyttönsä oppineen, kun kysyi asiaa, ja sitten pari yötä myöhemmin hän alkoi olla kuiva. Keksikö tyttö siis kysyä asiaa juuri kun hormonia alkoi erittyä? Vai alkoiko hormonia erittyä kun hän alkoi ajatella asiaa?

en ole se kenen kirjoitukseen viittaat mutta heitän villin arvauksen (huom: siis arvauksen!!) oman lapseni toiminnan perusteella. Voisikohan olla niin että lapsi olisi kyllä ollut hormonaalisesti valmis jo tuolloin mutta vain tottunut päästämään pissan vaippaan yöllä / aamulla silloin kun sattui pissattamaan, koska niin oli aina tottunut tekemään? Mistäs sitä tietää vaikka lapsi olisi herännyt pissahätäänsä, pissannut vaippaan ja jatkanut unia tai - niin kuin minun tyttöni teki - herännyt aamulla kuivalla vaipalla ja pissannut herättyään vaipan täyteen.

-minskuliina

Meillä on tyttö 5 vuotta ja 3 kuukautta. Juuri painiskelemme tämän yökastelukysymyksen kanssa. Jätimme tytöltä vaipan pois viime kesänä, vaikka olikin joka yö märkä. Kaverikuviot alkoivat kuitenkin olla jo sellaiset, että vaipan käyttö olisi aiheuttanut tytölle turhia selittelyiden paikkoja.

Viisivuotis-neuvolassa otimme sitten asiaksi tilanteen hoitamisen. Täti oli sitä mieltä, että kannattaisi hoitaa ennen kouluikää. Itse olen täysin samaa mieltä. Koulussa kun tulee retkiä ja yökyläilyitä, niin lapsi joutuu kokemaan ylimääräistä stressiä.

Kolmisen kuukautta olemme kohta käyttäneet Minirin-lääkitystä ja ihan positiivinen vaikutus on ollut. Ennen lääkitystä sänky kastui ehkä kolme, tai neljä kertaa yössä. Ja lammikko oli aika suuri. Nyt tulee enää yksi, korkeintaan kaksi pissiä ja vain pieni määrä. Siispä olemme olleet ihan tyytyväisiä, vaikka ' vaiva' ei kokonaan olekaan poistunut.

Minäkin herättelin aiemmin tyttöä vessaan yöllä. Halusin säästää märältä sängyltä. Se ei tietenkään lasta sen nopeammin kuivaksi opeta. Nyt en voi enää herättääkään , kun täytämme (täytän) päivittäin Kelaa varten kastelupäiväkirjaa. Jonotamme myös neuvolan kastelupatjaan, mutta toivoisin että ei tarvitsisi siihen ryhtyä. Iloista kevättä kaikille!

Poikamme ei siis illalla juo paljoa. Tätä jouduttu myös vaipan imukyvyn takia jo pitkään säännöstelemään...



Viime yöksi laitoin vaipan. Selitin pojalle tilanteen, et miksi viel tarttee vaippaa ja sen jälkeen antoikin sen laittaa. Ajattelin,et jos nyt sais vähän aikaa menee niin ettei tilanteeseen kiinnittäs huomiota ja vaik kuukauden pääsätä katsos taas tai sit ku alkaa herätä vaipat kuivina välillä.

Tässä siis juttu lasten yökastelusta, joka löytyy noilta sivuilta:







Lasten yökastelu



30.05.2006



Käsitykset lasten yökastelun syistä, taustoista ja hoitomenetelmistä ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Enää ei ajatella, että kyseessä olisi sairaus, johon on tietty syy tai että lapsi kastelisi tahallaan vuoteensa. Samoin varsin pitkään vallinnut käsitys, että kastelun taustalla on psyykkisiä syitä, lapsen taipumus jännittää tai jokin vanhempien toimintamalli, on heitetty romukoppaan.



Nykymääritelmän mukaan lasten päivä- tai yökastelu on useimmiten merkki viivästyneestä oppimisprosessista ja kypsymisestä. Yökastelijoilla virtsaa erittyy liian pienen vasopressiinierityksen (ADH, virtsan määrää säätelevä hormoni) takia yöllä normaalia enemmän, he ovat sikeäunisempia ja heidän rakkonsa voi olla tavallista herkemmin supisteleva, mistä syistä heidän rakkonsa toisaalta täyttyy yöllä herkemmin ja toisaalta he tiedostavat täyttymisen keskimääräistä huonommin.



Normaalisti lapsella on kaikki edellytykset virtsaamistarpeen havaitsemiseen ja täydelliseen rakon hallintaan vasta 5-6-vuotiaana. Monet lapset pystyvät rakon hallintaan jo 2-3 vuoden iässä, mutta pidätyskyvyn saavutusiässä on hyvin suuria yksilöllisiä eroja.





Oireet







Oireena on yli 4-vuotiaan lapsen tahaton virtsaaminen, joko vuoteeseen tai vaatteille.





Aiheuttaja







Yksiselitteistä aiheuttajaa ei välttämättä aina ole löydettävissä. Tekijöitä, joiden tiedetään tai epäillään altistavan yökastelulle, ovat mm. hormonierityksen kypsymättömyys (lähinnä ADH), perintötekijät, vaikeus herätä unesta ja yleensäkin kokonaiskehityksen viivästyminen.







Myös jotkut sairaudet kuten virtsatietulehdukset, virtsateiden rakenteelliset poikkeavuudet sekä selkäytimen poikkeavuudet voivat aiheuttaa kastelua yöllä.





Diagnostiikka







Tarkkaa ikää, jolloin lapsi tulisi viedä lääkäriin, ei voida sanoa. Asian ottaminen esille esimerkiksi 5-vuotisneuvolassa on kuitenkin jo perusteltua, harvoin aiemmin. Ratkaisevaa iän lisäksi on tietenkin se, miten paljon kastelu haittaa lasta ja perhettä. Täytyy muistaa, että kastelu on lapselle suuri harmi, ja vanhempien epätietoisuus ja huoli pahentavat asiaa lapsenkin kannalta.





Jos yökastelun taudinkuva on tyypillinen (kastelua vain yöllä, ei selviä rakenteellisia poikkeavuuksia, ei neurologisia oireita, virtsanäyte normaali, yökastelua ollut aina), monimutkaisempia tutkimuksia ei tarvita. Jos sen sijaan lapsella todetaan jotakin poikkeavuuksia edellä mainituissa seikoissa, jatkotutkimukset voivat olla aiheellisia. Ne tapahtuvat yleensä erikoissairaanhoidossa, useimmiten lastenlääkärin ohjaamina.





Hoito







Kastelussa ei ole kyse taudista tai sairaudesta vaan lapsen oppimisesta ja kypsymisestä. Hyviä kotikonsteja virtsaamisen säätelyn kypsymisen edistämiseksi ja yökastelun loppumisen nopeuttamiseksi ei ole. Kastelun aiheuttamia haittoja voidaan sen sijaan yrittää vähentää lisäämällä virtsalla käyntikertoja ja säätelemällä iltajuomista. Lapsen palkitseminen tai rankaiseminen ei ole viisasta - lapsi ei voi kontrolloida tahatonta kasteluaan.



yökasteluhälytin

desmopressiinihoito

edellä mainittujen yhdistelmä

edellä mainittujen lisäksi kastelun seurantakirjanpito







Yökasteluhälytin on nimenomaan oppimisen tukemista varten kehitetty menetelmä. Laitteen käyttö on helppoa ja vaivatonta. Laite koostuu hälyttimestä, ja sänkyyn asennettavasta lakanasta (2 kpl). Lakanan sisällä on ohuita johtoja, jotka tunnistavat kosteuden ja antavat kastuessaan äänihälytyksen. On olemassa myös housuun asetettavia malleja. Hälytyksen kuullessaan lapsi herää ja katkaisee virtsan tulon. Usein toistuva hälytysääni ja virtsan tulon keskeytyminen johtavat siihen, että lapsi oppii usein jo muutamien viikkojen kuluessa kuivaksi. Hoidon onnistumisen kannalta lapsen ja vanhempien motivaatio ja yhteistyö on tärkeää. Hälytinhoidon keston tulisi olla vähintään 2 kk. Kastelun seurantakirjanpito on aina osa hälytinhoitoa.



Desmopressiini on nenäsumutteena tai liukenevana tablettina (saatavana myös nenätippoina) annosteltava hormoni, joka muistuttaa elimistön omaa virtsaneritystä hillitsevää hormonia, ADH:ta. Tavallisesti kaikilla ihmisillä erittyy nukahtamisen jälkeen hormonia, joka hidastaa virtsaneritystä ja siten rakon täyttymistä ja estää yökastelua. Desmopressiini on helppo annostella ja käyttää, mutta ohjeita tulee noudattaa tarkasti, ja kontrollikäynnit hoitavan lääkärin luona ovat tarpeen. Desmopressiinihoidon yhteydessä on huomattava, että runsas iltajuominen voi aiheuttaa turvotuksia. Tähänkin hoitomuotoon liittyy olennaisesti seurantakirjanpito.







Yhdistelmähoitoa (hälytin + desmopressiini) käytetään, kun pelkästään toisella ei saada toivottua tulosta. Hoito aloitetaan ensin jommallakummalla tavalla ja täydennetään tarvittaessa myöhemmin toisella. Seurantakirjanpito on oleellinen osa kaikkia kastelun hoitomuotoja. Pelkästään kirjanpidolla ja sovituilla virtsaamisajoilla voidaan toisinaan saavuttaa täydellinen rakon hallinta päiväkastelussa.







Mikäli yli 6-vuotias lapsi kastelee keskimäärin kolmena yönä viikossa, perheelle myönnetään hoitotukea. Hoitotuen saannin edellytyksiä ovat lääkärin arvio kastelun vaikeusasteesta, kiinteä hoitosuhde, seurantakirjanpito 6 kk:n ajalta ja selvitys kokeilluista/jatkuvista hoidoista. Korotettua hoitotukea saa, mikäli yö- ja päiväkastelun lisäksi esiintyy tuhrimista, erityishoitotukea puolestaan myönnetään lapselle, jolla on vaikea suolen ja rakon pidätyskyvyttömyys elimellisen sairauden pohjalta.







Kastelupäiväkirja





Seuranta







Hoito itsessään sisältää seurannan. Ongelman korjaannuttua erityistä seurantaa ei tarvitse järjestää.





Periytyvyys







Kastelu on jossain määrin perinnöllistä. Jos jompikumpi vanhemmista on ollut kastelija, lapsi kastelee noin 20 prosentin todennäköisyydellä, mikäli molemmat vanhemmista ovat olleet kastelijoita, lapsi kastelee noin 40 prosentin todennäköisyydellä.





Yleisyys







Kastelu on Suomessa hyvin tavallinen ongelma - noin 15-20 prosenttia 5-vuotiaista kastelee. 2/3 kastelevista lapsista on yökastelijoita. On todettu, että yökastelu on pojilla yleisempää, päiväkastelu puolestaan tytöillä. Pienellä osalla kastelu jatkuu murrosiän lopulle.





Ennuste







Jos kastelun taustalta ei ole löytynyt erityisempää rakenteellista tai muuta pysyvää ongelmaa, yökastelu loppuu aina. Osalla se voi jatkua murrosiän loppupuolelle.





Linkit







Yökastelusta - Ferring lääkkeet Oy



MEDLINEplus - toilet training and bedwetting (Engl.)





Viitteet







Lääkärin käsikirja 2002, sivut 927-28, Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 2002.



Walsh: Campbell' s Urology, 7th ed., Copyright 1998 W. B. Saunders Company