Tiedättekö sen tunteen kun on nähnyt painajaista ja herää keskellä yötä....
.... ja sit vetää itsensä täysin peiton alle? Tai jos herää yöllä ja jalat on peiton ulkopuolella, niin pelottaa, että kohta joku vetäsee niistä ja pakko vetää jalat takaisin peiton alle ikään kuin turvaan? :D Mistähän tuommoinen ajattelu ihmisessäkin johtuu ja semmoinen turvan haku? Jos joku paha henki vaanisi meitä yöllä, niin kyllä se löytää meidät sieltä peiton altakin.
Kommentit (8)
Varmaan joku alkukantainen vietti jossakin syvällä aivojen uumenissa joka mieltää että peiton alla = pesä jossa on turvassa. Eläimetkin vetäytyy piiloon pesiin ja koloihin.
Sängyn alla oleva mörkö ei siis osaa tarttua jalkaan jos siinä on täkki ja pussilakana välissä?
Vierailija kirjoitti:
Sängyn alla oleva mörkö ei siis osaa tarttua jalkaan jos siinä on täkki ja pussilakana välissä?
On yleisesti tiedossa, että ei osaa. Kannattaa siis pysytellä visusti peiton alla.
Ihan mielenkiintoinen avaus ap, koska itse toimin ihan ihan samalla tavalla. Kun peitto on päällä, niin koen olevani turvassa ja voi taas hengähtää ja vaipua rauhassa uneen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joku alkukantainen vietti jossakin syvällä aivojen uumenissa joka mieltää että peiton alla = pesä jossa on turvassa. Eläimetkin vetäytyy piiloon pesiin ja koloihin.
Se pesään vetäytyminen on perusteltua ja järkevää, jalkojen vetäminen turvaan peiton alle on järjetöntä
Peiton alla on turvassa. Sängyn alla asusteleva mörkö ei pääse vaikuttamaan jos on peiton alla. Hänkin tietää sen ja aina kiroilee kun ihminen toimii niin.
Luulin oikeasti, et minä oon ainut, joka harrastaa tuota jalat peiton alle juttua.