Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lukio ja amis
07.12.2025 |
Onko se huonoa yleistietoa kun moni lukiolainen ei näytä ymmärrtävän että lukio ja ammattikoulu on kumpikin 2.asteen koulutuksia eli peruskoulun jälkeen suoritettava koulutus. Kummatkin koulutukset antaa jatko-opiskelu kelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Kumpikaan ei ole parempi, vaan ne palvelevat eri tavoitteita: lukio antaa yleissivistävän pohjan korkeakouluopintoihin, kun taas ammattikoulu tarjoaa käytännönläheisen ammatin suoraan työelämään, vaikka sekin avaa tiettnkin väyliä korkeakouluihin ihan samalla tapaa.
Valinta riippuu siitä, pidätkö teoriapainotteisesta opiskelusta ja haluatko pohtia tulevaisuutta, vai haluatko nopeasti käytännön taitoja ja toiminnallista tekemistä ja haluatko ammatti että voit tehdä oman alan töitä samalla kuin opiskelet.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti: Käynyt mielessä että jatko-opintoja varten lukio on aina amista parempi?
"Aina"? Käyt raksan amiksen, menet raksan amkiin, skippaat ekan vuoden ammattiaineet ja eka harjoittelujakso kun alkaa, niin menet heti työnjohtoon ja liksa on jo 500€/kk enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Käynyt mielessä että jatko-opintoja varten lukio on aina amista parempi?
"Aina"? Käyt raksan amiksen, menet raksan amkiin, skippaat ekan vuoden ammattiaineet ja eka harjoittelujakso kun alkaa, niin menet heti työnjohtoon ja liksa on jo 500€/kk enemmän.
Lukio -> raksa-DI. Aivan hemmetin paljon parempi vaihtoehto.
eri
"Missä muka pääsee noin huonolla todistuksella lukioon? Täällä juuri mietitään yhteisvalinnan vaihtoehtoja ja joka ainoaan tän kaupungin lukioon on viime vuonna vaadittu vähintään 8 alkavaa keskiarvoa."
Maaseudulla pienillä paikkakunnilla on lukioita joihin pääsee hyvinkin huonolla, jopa alle 6 keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen tehtävä olis ohjata 6-7,5 oppilaita amikseen ei lykioon. Se että sä kirjoitat lukiosta A:n ja B:n papereilla vaikeuttaa jatko-opiskelupaikan saantia.
Missä muka pääsee noin huonolla todistuksella lukioon? Täällä juuri mietitään yhteisvalinnan vaihtoehtoja ja joka ainoaan tän kaupungin lukioon on viime vuonna vaadittu vähintään 8 alkavaa keskiarvoa.
Aika monella pienellä paikkakunnalla pääsee lukioon, kun vain kävelee ovesta sisään. Ei voida puhua keskiarvorajasta, vaikka jotkut lukiot saattaa ilmoittaa, että se on 7,0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen tehtävä olis ohjata 6-7,5 oppilaita amikseen ei lykioon. Se että sä kirjoitat lukiosta A:n ja B:n papereilla vaikeuttaa jatko-opiskelupaikan saantia.
Missä muka pääsee noin huonolla todistuksella lukioon? Täällä juuri mietitään yhteisvalinnan vaihtoehtoja ja joka ainoaan tän kaupungin lukioon on viime vuonna vaadittu vähintään 8 alkavaa keskiarvoa.
Vain isoimmissa kaupungeissa pitää olla kasin keskiarvo. Monessa pienessä kaupungissa pääsee seiskan keskiarvolla. Ja pikkukunnissa 5.5 keskiarvolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä se, että käy ensin lukion ja sen jälkeen menee amikseen? Tiedän tällaisia.
Meillä poika käy kaksoistutkintoa lukio plus amis. Mitä sitten?
Täähän on ihan eri asa, kun käy kaksoistutkinto, mutta se että menee amikseen lukion jälkeen, on HÖLMÖLÄISEN hommaa! Siinä menee vuosia hukkaan!
Jos nyt ei 15-16 vuotiaana tiedä mille alalle haluaa niin parempi käydä sellainen pohjakoulutus, mikä antaa parhaat valmiudet jatko-opintoihin.
Työelämässä sulta ei ikinä kystyä lukiopapereita. Työnantajana insinööriksi palkkaa ennemmin amis insinöörin kuin lukio insinöörin. Silloin tiedän että tuo ihminen osaakin jotain ja on maalaisjärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä moni amis on varakkaampi myöhemmin tulevaisuudessa kuin joku humanisti.
Amis se vaan tienaa enemmän! Hyvä kun joku korkeastikoulutettu on tämänkin tutkinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä moni amis on varakkaampi myöhemmin tulevaisuudessa kuin joku humanisti.
Entä jos vertailisit alakohtaisesti. Sähköasentajaa sähkötekniikan diplomi-insinööriin, merkonomia kauppatieteiden maisteriin ja media-assistenttia, artesaania ymv. yliopiston humanisteihin. Mites tilanne olisi silloin?
Vierailija kirjoitti:
Lukio on parempi. Parempi väki menee lukioon ja huonompi amikseen. Lukion käyneillä menee elämässään keskimäärin paljon paremmin kuin amiksilla. Miksi tätä pitää peitellä?
Koska yksinkertaiatat asiaa erinomaisen paljon. - Pelkällä surkeat ylioppilasarvosanat kirjoittaneena ylioppilaana saat toki Wappuna kantaa ylioppilaslakkia mutta ilman jatko-opintoja olet hyvin haastavassa asemassa miten pärjätä ja edetä työelämässä jatkossa.
Totta kai on aina poikkeuksia, jotka pärjää erinomaisesti; Ylen ex-pääjohtaja Merja Ylä-Anttila esimerkiksi taisi olla opintotaustaltaan "vain" ylioppilas ja tai "melkein preisidentti" monivuotinen kansanedustaja ja ministerinä toiminut Pekka Haavisto valtiotiteen ylioppilaana on suorittamiltaan opinnoiltaan lähempänä ylioppilasta kuin maisteria (tai edes kandia). Tai kuinka joillekin ylioppilaille saattaa riittää jatkoksi vuosi kansanopistoa ja on pätevä ja osaava vaikka ja minne; esimerkkinä vaikka valtakunnan julkisuuteen nousseet/ päässeet Vappu Pimiä, Tuomas Enbuske ja Jenni Pääskysaari.
Mutta suurin osa (meistä) surkeat ylioppialsarvosanat kirjoittaneista olemme (a) sen edessä, että meidän tulee hankkia lisäkoulutusta saadaksemme vaermemmin otteen työelämästä. Ja jotta saisimme jatko-opiskelupaikan, niin emme me kyllä mitenkään erityisen paremmassa asemassa ole kuin he, jotka ovat käyneet ammattikoulun.
Ammattikoulusta valmistunut voi päästä oman alansa töihin ja saada palkkaa, joka on,joilla jopa parempi kuin monella yliopistosta valmistuneella.
Vai kenelle muka on uusi tieto, että jos pelkkää taloudellista hyötyä (kuten työstä aatavaa palkkaa) ajattelee, niin kannattaa varauta pettymykseen, jos kuvittelee, että valmistumalla yliopistosta tosi suoraviivaisesti paremman palkan kuin sillä kaverilla, joka valitsi ja suoritti ammattikoulun ja jatkoi sen jälkeen työelämään.
Toki ylioppilastutkinnon arvostus nousi joitain vuosia sitten merkittävästi kun korkeakoulu ja yliopistovalinnoissa alettiin suosia heitä, jotka olivat kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa parhaimmat arvosanat antamalla heille haluamansa opiskelupaikka yo-arvosnojen perusteella ja siten vapautus pääsykoerumbasta, joka taas omana aikanani oli edessä lähes kaikilla (varovasiesti arvioiden noin 98%) yliopistoon/ korkeakouluun opiskelemaan haluavilla.
Ja pääsykoe rumba on edelleen ymmärtääkseni kaikilla niillä jotka ovat saaneet yleisen korkeakoulu j/ opsikellukelpoisuuden e. ovat suorittaneet perustasteen ammattitutkinnon, kuten ovat opisto-taustaltaan esim lähihoitajia tai sähköasentajia. - Kun taas surkeimmatkin yo-arvosnat krjoittaneella on toki teoriassa mahd. saada jostain korkeakoulu / yliopisto -opiskelupaikka surkeitten yo-arvosanojen perusteella mutta en lennosta osaa sanoa, että mikä tällaine paikka vosii olla,
Sen jälkeen kun korkeakoulu/ -yliopisto-opiskelupaikan on saanut, niin ei tehdä mitään eroa sen perusteella oeltko taustaltasi lukion ja ylioppilaskirjoitukset läpi käynyt vai ammattikoulsuta tutkinnon suorittanut.
Muttta toki kuten itse aikanaan "omalla alallani" aloittaessani saatoin opintojen edetessä havaita, että olin vuosikurssiltani varmaan ainoa tai lähes ainoa, joka ei ollut kirjoittanut vähintään yhtä erinomaista/ kiitettävää ylioppilasarvosanaa tai koska en ollut kirjoittanut lainkaan pitkää matikkaa niin kuin ymmärtääkseni muut omalta vuosikurssiltani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMIS-teemaa.. ok.
Minun mieheni ei tod.näk. ole ämiz.
Ellei hän sitten ole huomattavan
fiksu ja tietoinen.. matkaillut, visionääri..
karismaattinen, seksikäs mies..
Todennäköisesti mieheni on oleva
korkeammin koulutettu.
Joidenkin itsetunto on kiinni noin pienestä. Jos oma lukion käyminen tai lapsen lukion käyminen on aihe leijua, niin siitä sitten vaan. Hölmöjähän he ovat, mutta ei sille mitään voi.
Amiksen taso on kyllä laskenut rajusti siitä mitä se oli pari vuosikymmentä sitten ja vaatii opiskelijalta paljon enemmän itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta kuin lukio, jos haluaa saada ammattitaidon ja hyvät paperit. Siksi on aika pöljää väittää että huonolla peruskoulumenestyksellä pitäisi suunnata ensisijaisesti amikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaitosten "paremmuus" selviää sillä, kun katsotaan, millaiset ominaisuudet niissä opiskelevien keskuudessa on vallitsevia.
Lukiolaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä jne. Amikseen päätyvät keskimäärin vähemmän välkyt ja potentiaaliset (suuremmalla todennäköisyydellä) syrjäytyjät ja moniongelmaiset.
Ja älkää te heikkolahjaiset nyt jankuttako teoreettisesta vs. käytännön tekemisestä. Älykkäät ihmiset ovat kyvykkäitä sekä teoreettiseen, korkean abstraktiotason ajatteluun ja käytännön tekemiseen. Kaikki akateemiset tuttavani voittavat 6-0 amistaustaiset käytännön asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä moni amis on varakkaampi myöhemmin tulevaisuudessa kuin joku humanisti.
Koulutuksessa on kyllä paljon muusta kyse kuin varallisuudesta (tutkimusten mukaan tosin akateemisten ansiot ohittavat amisten ansiot jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen). Kyse on sivistyksestä, kyvykkyydestä, sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta.
En näe paljon arvoa varakkaan ihmisen elämällä, jos tämä ihminen on tyhjäpäinen amis, jonka ajattelutaidot ja tietopohja ovat ohuita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Käynyt mielessä että jatko-opintoja varten lukio on aina amista parempi?
"Aina"? Käyt raksan amiksen, menet raksan amkiin, skippaat ekan vuoden ammattiaineet ja eka harjoittelujakso kun alkaa, niin menet heti työnjohtoon ja liksa on jo 500€/kk enemmän.
Tai käyt amiksen vaatetuspuolen ja menet amkiin opiskelemaan vaatesuunnittelua. Lukiopohjaisilla on vielä valmistumisen jälkeenkin pahoja puutteita kaavoituksessa ja ompelutaidossa verrattuna amiksen käyneisiin. Tietysti jos on tiedossa että haluaa jatkaa saman alan korkeakouluun, niin kaksoistutkinto on parempi kuin lukio tai amis yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin itsetunto on kiinni noin pienestä. Jos oma lukion käyminen tai lapsen lukion käyminen on aihe leijua, niin siitä sitten vaan. Hölmöjähän he ovat, mutta ei sille mitään voi.
Amiksen taso on kyllä laskenut rajusti siitä mitä se oli pari vuosikymmentä sitten ja vaatii opiskelijalta paljon enemmän itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta kuin lukio, jos haluaa saada ammattitaidon ja hyvät paperit. Siksi on aika pöljää väittää että huonolla peruskoulumenestyksellä pitäisi suunnata ensisijaisesti amikseen.
Amiksen taso on romahtanut, onko joku yllättänyt? - Miksi olisi kun Suomessa on nyt jo vuosikymmeniä sitten halittu romuttaa toimiva ja ymmärretävä korkeakoulu ja yliopisto -koulutus. Yhä useammin tuntuu olevan tärkeämpää, että saa opiskeija saa tutkintotodistuksen kouraan ja koulu rahat (jolla viittaa nyt myö syliopistoihin vaikka toki yliopistoilla on muitakin tehtäviä kuin vain olla koulututus).
Edellistä vain korostaa se, että koulut saavat rahaa julkisvallalta paljossa niin, että ensimmäisen kerran kun antavat opiskelupaikan sitä hakeneelle ja seuraavan kerran kun voivat antaa joitain aikoja aiemmin opiskelupaikan saaneelle tutkintotodistuksen kouraan.
Ei voi välttyä ajatukselta, että osalle opiskelupoaikan saaneista halutaan antaa tutkintotodistus riippumatta siitä, onko opiskelija oikeastaan oppinut ja omaksunut mitään; vai onko ollut enempi "päivähoidossa" kun ainakaan esim. 15-21 vuotialla nuorilla ei ole mitään huolta kun oppivelvollsiuus ajan pidennyttyä monettietävät liiankin hyvin, että heillle "hyvinvointivaltio" kyllä osoittaa paikan mihin mennä.
Ja vastaavasti kuka luottaa,. että korkeakoulut ja tai yliopistot on lopulta kiinnostunut tutkintojen korkeasta laadusta jos se vaarantaa tulovirran tulemisen kun ei opikskelupaikan saaneista suoriudukaan tavoiteajassa opinnoista, tai entäs jos ei selviä lainkaan?
Vaikka siksi, että huomaa ettei tutkintoa monin paikoin edes kysytä tai vaadita vaan riittää, että on vain hyvä ja nasta tyyppi? Tai ksoka palkka ei ainakaan sanottavasti hetkellsiesti nouse oli tutkintopaparrit kourassa tai ei. Vaikka seuraavassahetkessä saattaisikin nousta kun n. kappaletta hakijoita joilla on taskussaan vähintään maisterin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä se, että käy ensin lukion ja sen jälkeen menee amikseen? Tiedän tällaisia.
Meillä poika käy kaksoistutkintoa lukio plus amis. Mitä sitten?
Täähän on ihan eri asa, kun käy kaksoistutkinto, mutta se että menee amikseen lukion jälkeen, on HÖLMÖLÄISEN hommaa! Siinä menee vuosia hukkaan!
Jos nyt ei 15-16 vuotiaana tiedä mille alalle haluaa niin parempi käydä sellainen pohjakoulutus, mikä antaa parhaat valmiudet jatko-opintoihin.
Jos käyt lukion ja amiksen, niin sulla on kaks samanarvoista pohjakoulutusta. Ja kukaan järkevä ei mee lukion jälkeen enää amikseen, toiseen 2-asteen koulutukseen!!
Et osaa kielioppia. Pysy ammattikoulussa.
Alue: Aihe vapaa
Mä kävin lukion, ja sitten kaksi amista! En tosin ihan peräkkäin, vaan tein aina välillä töitä.
En mä silloin alaikäisenä olisi tiennyt, mihin suuntaan edes halusin, joten lukio oli luonteva vaihtoehto. Myöhemmin sitten tiesi jo paremmin. Jotkut tietää mitä haluaa jo ihan nuorena ja sekin on ok.
Ensimmäinen ammattitutkinto tosin ei valitettavasti terveyssyistä sovi, joten piti vaihtaa alaa. Oli tosi fyysinen ammatti.