Lue keskustelun säännöt.
2v takertuu äitiin ihan hysteerisesti, mistä johtuu?
02.12.2025 |
Muita läheisiä turvallisia aikuisia on, on isi, mummi, ukki, kummitäti, kaikki ihania ja lapsen kanssa aikaa viettäviä, mutta jos äiti on paikalla, vain äiti kelpaa. Haluaa syliin koko ajan ja jos laitan hänet vaikka hetkeksi sohvalle, kun otan kirjan hyllystä meille katsottavaksi, huutaa heti kovaa, eikä meinaa rauhoittua. Mistä voi olla kyse?
Kommentit (17)
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvallisesti kiinnittyminen määrittelee koko loppuelämää. Jos se epäonnistuu, ihmisestä tulee varovampi ja miellyttämisenhaluisempi.
Avaimet ovat nyt sinulla ja puolisollasi. Onnea matkaan.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-…
Hän on voinut jossain vaiheessa pelästyä ja siksi ei uskalla olla "Ilman" sua.
Lue tämmöisestä, se on ikäänkuin ...leikki..vaikeaa selittää tälleen, mutta lue, tämä on semmonen huono-osaisille lapsille kehitetty toiminta. Älä pelästy :D. Olen sitä tehnyt, tosin ei ihan noilla, no kyllä sä osaat!
Silleen sii niinkuin ennen tehtiin "lässytetään" ja ouhutaan pehmeällä äänellä yms. EI nyt koko päivää toki, pidä semmonen leikkituokio.
Vierailija kirjoitti:
Turvallisesti kiinnittyminen määrittelee koko loppuelämää. Jos se epäonnistuu, ihmisestä tulee varovampi ja miellyttämisenhaluisempi.
Avaimet ovat nyt sinulla ja puolisollasi. Onnea matkaan.
Sulla näköjään epäonnistui.
Meillä takertuu näin isään. Isä on viimeksi ollut vanhempainvapaalla hänen kanssaan, joten siitä se kai jäi. Välillä hyvin vaikeaa, jos mies lähtee johonkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti nyt hoitaa sitä lastaan. Se on vain todella pienen hetken pieni.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Näin on.
3 vuotiaaseen asti lapsi tarvitsee hyvin paljon äitiä jotta hermosto kehittyy ja kasvaa terveeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus oli tällaista, mutta en sitä hysteeriseksi luonnehtisi. Taapero vain oli jotenkin kiintynyt enemmän äitiinsä kuin isäänsä. Niin olivat lemmikitkin, jotka kulkivat perässä. Vielä 9-vuotiaana lapselle kelpasi vain äiti lukemaan iltasadun. Isi kuulemma luki huonosti. Aikuisena soittaa tärkeistä elämäntapahtumista äidille, vaikka isäkin on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Näin on.
3 vuotiaaseen asti lapsi tarvitsee hyvin paljon äitiä jotta hermosto kehittyy ja kasvaa terveeksi.
Ei se kyllä aina äiti ole. Isäkin kelpaa hyvin, jos on hoitanut isän velvollisuudet, kuten kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksilöllistä, persoonallisuuteen liittyvää. Osa lapsista on varovaisempia ja herkempiä kuin toiset. Mutta on myös myönteinen asia: kertoo turvallisesta kiintymyssuhteesta. Tuossa iässä on haitallista jos lasta aletaan väkisin karaisemaan, kun hän selvästi tarvitsee paljon äitiä. Kun hän saa olla turvallisesti äidin kanssa, hän uskaltaa turvallisesti myös etääntyä ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Näin on.
3 vuotiaaseen asti lapsi tarvitsee hyvin paljon äitiä jotta hermosto kehittyy ja kasvaa terveeksi.
Ei se kyllä aina äiti ole. Isäkin kelpaa hyvin, jos on hoitanut isän velvollisuudet, kuten kuuluu.
Lapsi kiintyy enemmän ensisijaiseen hoitajaansa, joten ei voi sanoa, että isä kelpaa tällöin hyvin jos on ollut hyvä isä. Normaalisti lapsi kiintyy enemmän siihen, jonka kanssa viettää enemmän aikaa ja tuo vaihe voi olla hankala sille vanhemmalle, joka joutuu esim työn vuoksi olemaan enemmän poissa. On kuitenkin väistämätöntä ettei kumpikin voi olla lapsen kanssa 24/7.
Jos lapsi on saanut riittävästi hoivaa ensimmäisen vuoden, niin nyt ei ole kyse mistään. Joillain kestää kolmevuotiaaksi tuollainen ihan normaali takertuminen. (Yksi tuttava kantoi nuorimmaistaan kantoliinassa kolmevuotiaaksi, lapsi alkoi heti huutamaan jos ei voinut olla sylissä. Oli "pakko" olla äidin lähellä. Muut lapsensa ei olleet noin takertuvia ollenkaan.)
Mutta jos lapsi on ollut ekan vuotensa vähän heikommalla huolenpidolla, esim oliko sinulla synnytyksen jälkeinen masennus, tai oliko koliikkivauva (jota ei ymmärrettävästi jaksa joka ikinen kerta 24/7 kannatella ja vastata huutoon) tms?
Jos on säröjä kiintymyssuhteessa, niin tuo nro 4 vinkki on hyvä, tarkoittanee Theraplay -leikkejä. Tosin kyllä ne sopii kaikille lapsille, ei se kenellekään haitallista ole, että kiintymyssuhdetta vahvistetaan leikeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvallisesti kiinnittyminen määrittelee koko loppuelämää. Jos se epäonnistuu, ihmisestä tulee varovampi ja miellyttämisenhaluisempi.
Avaimet ovat nyt sinulla ja puolisollasi. Onnea matkaan.
Sulla näköjään epäonnistui.
Anteeks mitähän tarkoitat tuolle kirjoittajalle? Ja olen eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Näin on.
3 vuotiaaseen asti lapsi tarvitsee hyvin paljon äitiä jotta hermosto kehittyy ja kasvaa terveeksi.
Ei se kyllä aina äiti ole. Isäkin kelpaa hyvin, jos on hoitanut isän velvollisuudet, kuten kuuluu.
Lapsi kiintyy enemmän ensisijaiseen hoitajaansa, joten ei voi sanoa, että isä kelpaa tällöin hyvin jos on ollut hyvä isä. Normaalisti lapsi kiintyy enemmän siihen, jonka kanssa viettää enemmän aikaa ja tuo vaihe voi olla hankala sille vanhemmalle, joka joutuu esim työn vuoksi olemaan enemmän poissa. On kuitenkin väistämätöntä ettei kumpikin voi olla lapsen kanssa 24/7.
Nimenomaan, mutta se ei katso sitä onko äiti vai isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, lapsi pelkää pienenä ja hakee suojaa, turvaa. Totuttele lasta siihen ja anna leluja. Juttele kivasti samalla. Kehu.
Näin on.
3 vuotiaaseen asti lapsi tarvitsee hyvin paljon äitiä jotta hermosto kehittyy ja kasvaa terveeksi.
Ei se kyllä aina äiti ole. Isäkin kelpaa hyvin, jos on hoitanut isän velvollisuudet, kuten kuuluu.
Lapsi kiintyy enemmän ensisijaiseen hoitajaansa, joten ei voi sanoa, että isä kelpaa tällöin hyvin jos on ollut hyvä isä. Normaalisti lapsi kiintyy enemmän siihen, jonka kanssa viettää enemmän aikaa ja tuo vaihe voi olla hankala sille vanhemmalle, joka joutuu esim työn vuoksi olemaan enemmän poissa. On kuitenkin väistämätöntä ettei kumpikin voi olla lapsen kanssa 24/7.
Niin. Aloituksessa on kyse 2-vuotiaasta. Kuinkas moni suomalaislapsi on jo päivähoidossa tuossa iässä? On ollut jo puolet elämästään. Ja täällä kirjoitetaan että se ensisijainen hoitaja on niin tärkeä tuossa iässä. Onhan se. Mutta jos lapsi on päivähoidossa? Aika monessa perheessä ei kumpikaan vanhemmista ole 24/7 lapsen kanssa, vaan se on se meidän laadukas varhaiskasvatus joka lasta sylittelee, jos ehtii.
Kai se pieni vaan rakastaa sua niin paljon.