Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kaikki liikunta on hirveetä pakkopullaa?
30.11.2025 |
Olen nyt vuoden yrittänyt käydä salilla kerran viikossa, suht huonolla menestyksellä. Lähteminen on niin vastenmielistä ettei tosikaan. Yritän olla edes tunnin, mutta välillä vilkuilen kelloa jo 20min jälkeen. Välillä tunti sujahtaa ihan suht kivuttomasti. Sen jälkeen olo vaan väsynyt ja huono. Jos käyn noin 19-20 aikaan niin seuraavana yönä yöunet todella huonot ja seuraavana päivänä päänsärky on taattu.
Kävelylenkkien suhteen samaa pakkopullaa ja vastenmielisyyttä. Tylsää sekin on, sama kuin salilla käyminen.
Ei kiinnosta mikään liikunta, ei ole ikinä kiinnostanut. Mutta jotain tarvii kuitenkin tehdä, mutta miten löytää se ilo liikkua.
Kommentit (23)
Sun pitää löytää se oma juttu. Sen pitää jotenkin palkita.
Mä aloin lenkkeilemään 14-vuotiaana ja se oli kamalaa. Omilleen muutettaessa 16-vuotiaana tein 40 min "lenkkejä". Pikkuhiljaa. Jalkoihin sattui,ei ois huvittanut mutta kun ne sanoo että se on hyväksi. Päätin että mähän vielä alan tykkäämään siitä.
En olis sillon uskonut, että joskus vielä herään 05 ja HALUAN sinne lenkille ja että sen jälkeen on hiton voittajafiilis. Kotona on crosstrainer, tykkään siitä. On myös hulavannetta, kahvakuulia ja käsipainoja jotka käytössä. Joskus vaan laitan musaa pauhaamaan ja heilun. Sen pitää olla kivaa. Eniten tykkään kun pääsee lenkille talvella täysikuun aikaan, siinä vaan on jotain maagista kun maailma vielä nukkuu ja lumi kimaltelee. Metsälenkit antaa oikeasti voimaa. Asfaltilla on vähän pakko puurtamista edelleen, mutta siitäkin tulee hyvä fiilis. Aina vuodenaikojen vaihtuessa ne ekat kevät, syksy, talvilenkit on iloisia. En olis uskonut.
Ne sanoo, että uuden tavan opetteluun menee kolme viikkoa mutta usein se ottaa enemmän ja sen päättäväisyyden.
Myös oikeat varusteet on panostamisen arvoisia. Oon vasta nyt alkanut satsaamaan esim lenkkikenkiin. Niiden pitää sopia just täydellisesti ja jos vaatteet on vielä omaan silmään miellyttäviä niin on se paljon mukavampaa kuin lähteä täysmustissa ulkoilemaan.
Ja koko kouluajan mä inhosin liikuntaa, olin just se ujo ja hiljainen joka valitaan viimeiseksi eikä osaa mitään ,oon sen ilon löytänyt todellakin pikkuhiljaa ja välillä inhon kera. Salilla en ole ikinä käynyt, kotona teen kehonpainotreeniä ja painojen kera, paljon mukavampaa.
Mut se fiilis, kun huomaat että oot edistynyt jossain on ihan mahtava :)
Sun ei tarvitse tehdä niinkuin muut vaan löytää se oma juttus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vihaan salilla käyntiä. Kiipeily on se mun juttu, ja jooga. Välillä jaksan käydä juoksemassa ja talvella hiihtämässä. Ei todellakaan kiinnosta mitkään pilates tai painojen nostelu.
Alue: Aihe vapaa
Harjoitus tekee mestarin.