Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten pian vanhempasi muistisairaus eteni?

Vierailija
17.11.2025 |

Saiko hän lääke- ja tai muuta hoitoa? Oliko apua?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin hitaasti eteni ensimmäiset vuodet, viimeiset 5 vuotta eteni nopeasti. Sai lääkehoitoa, mutta siitä ei ollut juurikaan apua.

Vierailija
2/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten nopeasti vanhempasi muistisairaus eteni? Anteeksi. Oli pakko korjata. Miksei musta tullut äikänopea?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis äikän opea.

Vierailija
4/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erilaisia oireita muistisairaudesta oli ollut ehkä kolme vuotta. Muistitestistä ja Alzheimer-diagnoosista kuolemaan meni vähän yli vuosi. Lääkkeestä ei ollut mitään apua. Kuolemaa joudutti, se että hän ei tuntenut enää nälkää tai janoa ja tuputtaminenkaan ei enää lopussa tehonnut. Munuaiset lakkasivat toimimasta.

Vierailija
5/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

5v tasaista alamäkeä menty. Loppua ei näkyvissä vielä. Ei lääkitystä.

Vierailija
6/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidin sairaus havaittiin viime vuoden toukokuussa. Onneksi ei pahempaa ehtinyt tapahtua kun löydettiin kotoa kaatuneena,  oli sekava joten ei tiedetä milloin sairaus on alkanut, ensin pärjäsi kotipalvelun ja ruokapalvelun ja meidän avulla. .Taas kaatui tänä vuonna kesällä, jalat eivät ole toimineet sen jälkeen ja pääsi palvelukotiin. Viihtynyt hyvin. 90v

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolme vuotta diagnoosista hautaan.

Vierailija
8/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä nyt seuraillaan. Pari vuotta on ollut oireita, joita itse on ottanut puheeksi. Saamattomuutta, aamuaivosumua, hermostumista muutosten kanssa, heikkoa oloa. Ei siis muistiongelmia sinänsä, mutta uusien asioiden oppimisessa haasteita. Esim. uusi hilavitkutintelkka vaati useamman illan opettelun.

Hakeutui itse muistitestiin, ja muistilääkärille. Aivokuvissa ei muistisairauksiin liittyviä jälkiä, mutta tietyille oireille tuli selitys, aivoissa pieni "epämuodostuma". Verikokeista sitten dg. Lääkitys aloitettiin, nyt odotellaan, onko hyötyä. Mummolla sairaus eteni hitaasti, eikä koskaan ehtinyt "terminaalivaiheeseen".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen että meissä kaikissa on tämä sama sisäänrakennettu kuolemisen prosessi. Näin äidissäni tämän haluttomuuden syödä ja kuihtumisen. Kuoli puoli vuotta sen alusta, eikä osoittanut enää kiinnostusta elämään loppuaikoinaan. Toinen asia on ennen sitä ollut dementia tai Alzheimerin tauti.

Vierailija
10/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isälläni lääkehoito paransi tilannetta muutaman vuoden, mutta nyt sairaus etenee nopeasti. Isäni on 88-vuotias.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitini sai Alzheimer diagnoosin 2007. Lääkkeet varmasti hidastivat etenemistä mutta tasaista alamäkeä eteni. Kuoli 2 kk sitten 90 vuotiaana. Viimeiset 5v asui hoivakodissa. Eteneminen on hyvin yksilöllistä.

Vierailija
12/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oireita on ollut nyt n. 8kk ja muistitestit ym vielä kesken eli ei diagnoosia eikä siten lääkitystäkään vielä, mutta kyllä menee vauhdilla huonommaksi. Hurjaa koska viime jouluna oli vielä aivan normaalin puuhakas oma itsensä ja sitten vain 3kk myöhemmin ihmetteli kuinka aamupuuro syödään ja samana iltana sitten kaatui pahasti. On kuvattu aivot kun tietenkin päivystykseen ja sairaalaan joutui, mutta muuta ei näkynyt kuin merkkejä edenneestä muistisairaudesta.

Hirveän hankalaa ja hidasta on saada apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
17.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä eteni niin, että kuulo heikkeni. Sen takia oli vaikea ymmärtää, että myös muistissa vikaa. Jotenkin kaikki ajattelivat, että hölmöily johtuu siitä kun ei kuule. Kerran oltiin syömässä ravintolassa. Vanhempani käveli suoraan linjastolle, otti ruokaa ja menin pöytään syömään. Minä tulin perässä ja sanoin, että miten sinä noin maksamatta tulet pöytään. Hän kysyi, että mitä? Toistin uudestaan. Hän kysyi, että mikä on maksamatta? En jaksanut enää selittää, vaan kävin kassalla maksamassa ja liityin seuraan syömään. Silloin jotenkin huolestuin, että ei tämä normaalia huonosta kuulosta johtuvaa ole. Sitten muistihoitajalta sai lähetteen lääkäriin, lääkäri heitti pallon muistihoitajalle, että pitää seurata. Olin niin vihainen. Seurata! Kun ei uskota mitä läheiset kertovat. Noin 3 kk päästä tuli kutsu pään kuvaukseen. Siellä todettiin isojakin vaurioita aivoissa, verisuoniperäinen muistisairaus. Ei annettu lääkettä, mutta kolesterolilääkettä ja verenpainelääkettä lisättiin. En muista tuliko muitakin lääkkeitä, kun en sitä ole hoitanut. Muistikerhossa hän alkoi käydä 2 kertaa kuussa, mikä oli mukava lisä elämään ja tuntui, että vertaistuki aluksi piristi. Noin 2 vuotta meni ihan hyvin, mutta sitten oli harhaillut öisin ulkona. Ei voinut asua enää kotona. Kuoli nyt kesällä, syy ei liittynyt muistisairauteen, oli sairauskohtaus.