Miksi suomalaisissa elokuvissa ei ole enemmän todellisuutta vastaavia naishahmoja
Miksi suomalaisissa elokuvissa ei ole enemmän todellisuutta vastaavia naishahmoja eli niitä vain omaa etuaan ajattelevia, jotka voivat silmänräpäyksessä jättää ihan hyvän miehen jonkun seikkailun vuoksi. Tai sellaisia jotka ovat omasta mielestään aina vain uhreja vaikka ovat itse ajaneet itsensä ongelmiin.
Ne siveät hyväkäytöksiset kaupunkilaisneidot tai ahkerat yhteen hiileen puhaltavat maatilanemännät ovat jo historiaa. Olisi hyvä herätä tähän myös taidepuolella.
Kommentit (4)
Aloittaja on katsellut vanhoja suomifilmejä 1930- ja 40-luvuilta.
Kyllä se ongelma toistuu myös tuoreemmissakin. Esimerkiksi jos nainen erehtyy pettämään ja lähtee jänniksen matkaan, niin se on vaan oikein ja miehen syy koska ajoi pettämään eikä kuunnellut naisen tunteita tms.
Eikö tämä häiritse muita vai kuvitteleeko nainen olevansa aika vain olosuhteiden uhri ja erityinen prinsessa?