Alatiesynnytys tekee äidin aivoista vastaanottavaisemmat
08.09.2008
Uutispalvelu Duodecim
--------------------------------------------------------------------------------
Tavalliseen tapaan alateitse synnyttävät äidit ovat vastaanottavaisempia vauvansa itkulle kuin keisarileikkauksella synnyttävät. Tämä näkyy suurempana reaktiona monissa aivojen osissa, joiden uskotaan säätelevän mm. tunteita ja empatiakykyä.
Tulokset saatiin kuvaamalla kuuden alateitse ja kuuden keisarileikkauksella synnyttäneen naisen aivoja 2-4 viikkoa synnytyksen jälkeen.
Tutkijat löysivät viitteitä myös aivoalueiden aktivoitumisen ja mielialan väliltä. Tämä on mielenkiintoista, koska keisarileikkauksella synnyttävät kärsivät synnytyksen jälkeisestä masennuksesta muita useammin.
Havainnot voivat selittyä monellakin tapaa. Syy saattaa olla esimerkiksi hormonaalinen, tutkijat arvelevat.
Uutispalvelu Duodecim
(The Journal of Child Psychology and Psychiatry 2008;doi:10.1111/j.1469-7610.2008.01963.x )
http://www3.interscience.wiley.com/journal/121395695/abstract
--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: uut12249
© 2008 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Kommentit (4)
tähdellisempää tutkittavaa maailmassa. Hoh hoijaa.
ja tässä näyttäisi olevan yksi fakta lisää alatiesynnytyksen puolesta (ei kuitenkaan sektiota vastaan!)
sektion jälkeenkin. Ja kyllä ne hormonit sieltä löytävät tiensä, maito nousee ihan samalla tavalla jne. Tuohon synnytyksen jälkeiseen masennukseen.. voi olla että sektio siihen vaikuttaakin, jos sektio on tehty kiireellisenä tai hätäsektiona. Onhan se kokemuksena paljon raaempi kun sanotaan että nyt kiireesti leikkaussaliin kuin se että ponnistele rauhassa.
Kyllä se syntymäkokemus on kokonaisuus, tärkeitä ovat ne ensimmäiset päivät vauvan kanssa. Leikkauskipu on myös erilaista ja saattaa sekin hieman tunteista toisenlaisia tehdä.. en tiedä.
Onhan näitä tutkimuksia aina minkäkin asian puolesta. Mutta eniten mua ketuttaa inhoittavat kätilöt. Kun eivät kysyneet vointia missään kohdin vaikka tiesivät että vauvani on infektio-osastolla. Kyllä ne rintapumput toivat ja olivat kauheen kiinnostuneita siitä, onko maito noussut.. mutta mun ikävääkin vauvaan ei koskaan ymmärretty.
Miettikääpä hetki niitä olosuhteita ja tunnetiloja jotka vallitsevat ennen sektioon menoa/joutumista... Onko ihme jos noin suuren leikkauksen (ja mahdollisten ongelmien) jälkeen ei ihan heti ole "vastaanottavainen"?