Itsekkyys parisuhteessa

Haluaisitko puolison joka

- Valehtelee

- Kehuu sinulle muita naisia,muttei sinua ikinä

- peuhaa vain fleshlightin kanssa, sinuun ei koske  ollenkaan

-On kateellinen sinulle

- Ei pienintä kykyä/halua ajatella miltä toisista tuntuu

- Ei puhu asioista, esim. et lapsi on menossa toiselle vanhemmalle viikonlopuksi yms. 

- Jos saat vapaata töistä, oot innoissaan et saat aikaa tehdä asioita ja kahdenkeskistä aikaa myös, mitä harvoin on. Niin puoliso lyttää sen samantien ja ilmoittaaa et on ennemmin pitkää päivää töissä.

-Neljään kuukauteen sattuu yksi viikonloppu et voitais olla kahdestaan, ilmoittaa että on suunnitellut lähtevänsä koko viikonlopuksi kaljan juontiin.

- Seksiä ei voi olla, se on pois omasta ajasta. 

-Loukkaa, ei pyydä anteeksi. Vaan kääntää asian niin, että sinun pitää pyytää anteeksi häneltä. 

- Oot hoitanut hänen lapsen, siivonnut suurimmat sotkut, tehnyt ruuan valmiiksi kun toinen pääsee töistä. Saat palautetta et vituttaa ain tulla kotiin kun joku sinun tavara on väärässä paikassa, hänen omat tavarat voi olla miten vaan, ne ei haittaa.

- Joudut selittämään miksi nuo ei tunnu hyvältä. Toinen sanoo et tuo on normaalia, koita ajatella toisella tavalla tai ootko harkinnut et käyt jossain psykologilla juttelemassa. Tai alkaa henkilökohtainen hyökkäys ja siulle tulee joku rangaistus.

- Hänestä tuntuu huonolta kuulla noista asioista, mutta omatuntoa ei paina vaikka noin on tehnyt. Ei pysty käsittelemään omaa toimintaa, siinä ei voi olla vikaa.

- Tosi paljon on myös hyvää. 

Haluaa seurustella koko loppu elämän ja on jo pientä muutosta käytökseen tullut, näen kyllä et yrittää. En tiiä mistä johtuu, ei tee tahallaan. 

Niin kauan arki menee ihan hyvin, ku oon ajattelematta. Mut eipä täs oikeen enää motivaatiota ole. Nautin itse siitä et saan tehdä toiselle hyvää ja tuo vain itsensä näkeminen menee yli ymmärryksen.

Parisuhdeterapeutille mennään, mut epäilen et sielläkään mitään taikoja saadaan aikaiseksi