Kahvin keittäminen pannulla

Ei kaatonokka likainen ole vaan siinäkin on höystöjä. Ne tulevat ulos siinä ensimmäisessä kupillisessa, joka kaadetaan takaisin. Mutta en ole koskaan kuullut, että vasta viiden minuutin päästä klaarataan. Jaa mutta meillä ei sekoiteta vaan ehkä ravistetaan pannua, varsinkin metsässä nuotiolla keitettäessä.

Vesi on kehunut

Kun höystöt on kuumaan veteen sekoitettu vaikka lusikalla ja annetaan pannussa hautua, niin miksi höystöt menisi kaatonokkaan. Vesihän on ensin kehunut ja se jälkeen höystöt lisätty, niin eihän vesi enää mihinkään liiku.

Vierailija kirjoitti:

Vesi on kehunut

Ja kahvia pitää kastaa kuppiin. Kuulostaa vaikealta.

Vierailija kirjoitti:

Vesi on kehunut

Piti olla, että kiehunut ja mikä ihme näitä sanoja muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun höystöt on kuumaan veteen sekoitettu vaikka lusikalla ja annetaan pannussa hautua, niin miksi höystöt menisi kaatonokkaan. Vesihän on ensin kehunut ja se jälkeen höystöt lisätty, niin eihän vesi enää mihinkään liiku.

Sekoitan aina lusikalla ja puruja on silti nokassa

Kaadetaan  nokkaan ehkä jämähtäneeet  purut pois, ei sen kummempaa. Eikä tarvitse  5 min odottaa purujen laskeutumista, pari minuuttia riittää .

Vesi  95  ast, kahvinpurut, sekoitus, pieni odotus ja nokan " avaaminen " kaatamalla kuppiin. Kahvi valmis tarjoiltavaksi

Vierailija kirjoitti:

Kun höystöt on kuumaan veteen sekoitettu vaikka lusikalla ja annetaan pannussa hautua, niin miksi höystöt menisi kaatonokkaan. Vesihän on ensin kehunut ja se jälkeen höystöt lisätty, niin eihän vesi enää mihinkään liiku.

          Usko pois,kyllä niitä puruja sine joutuu, sekoitusvaiheessa saattaa kuohataa ja se nostaa niitä sinne.

         40 v kokemus pannukahvista 

Vierailija kirjoitti:

Kun höystöt on kuumaan veteen sekoitettu vaikka lusikalla ja annetaan pannussa hautua, niin miksi höystöt menisi kaatonokkaan. Vesihän on ensin kehunut ja se jälkeen höystöt lisätty, niin eihän vesi enää mihinkään liiku.

Ei vesi liiku vaan höystöt. Toiseksi niitä ei sekoitella lusikalla vaan kiehautetaan vielä sen verran, että vesikin pikkuisen liikkuu. Siellä vedessä ne höystöt liikkuvat ennen kuin painuvat pohjaan, myös nokkaan.  Kyllä huomaa, että et ole koskaan pannukahvia keittänyt. Etkä pakissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun höystöt on kuumaan veteen sekoitettu vaikka lusikalla ja annetaan pannussa hautua, niin miksi höystöt menisi kaatonokkaan. Vesihän on ensin kehunut ja se jälkeen höystöt lisätty, niin eihän vesi enää mihinkään liiku.

Ei vesi liiku vaan höystöt. Toiseksi niitä ei sekoitella lusikalla vaan kiehautetaan vielä sen verran, että vesikin pikkuisen liikkuu. Siellä vedessä ne höystöt liikkuvat ennen kuin painuvat pohjaan, myös nokkaan.  Kyllä huomaa, että et ole koskaan pannukahvia keittänyt. Etkä pakissa.

Kyllä se tietysti on parempi, että kun on höystöt lisätty veteen, niin annetaan kiehahtaa hieman kuumalla levyllä, tai tulella. Sitten käytetään kahvi kupissa ja kaadetaan takaisin pannuun ennen juontia. Pikemmin se näin höystöt valuu pohjaan  Mutta kun kahvinkeittäjiäkin on monenlaista ja ohjetta moneen lähtöön. Aloittaja

Vähän liian sotkuista tämä pannujauhatus. Suodatin kahvi kelpaa ihan hyvin.

Minäkin kommentoin tämmöiseen ja joskus olen lisännyt keitettyyn kahviin yhden teelusikan verran kaakaojauhetta. On kyllä hyvän makuista juotavaa.

Kahvipurut siis annostellaan usein syrjään nostettuun pannuun. Tämän jälkeen pannu pannaan takaisin liedelle ja annetaan kuohahtaa. Pannun sisältö siis sekoittuu ja niitä kahviporoja nousee pannun kaatonokkaan, josta ne poistetaan kaatamalla kahvia kuppiin ja kaatamalla se pannuun. Tämän jälkeen kahvi seisoo jonkin aikaa, jotta kahvi ehtii uuttua, kahviporot laskeutuu pohjalle ja kaatamalla saadaan suhteellisen kahviporotonta kahvia. Toki voi käyttää siivilääkin.

Nuorisolle lisätietoa: Uuttaminen, eli uutto, on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa haluttu aine erotetaan seoksesta liottamalla se sopivaan liuottimeen, kuten nesteeseen. Menetelmä perustuu aineiden erilaisiin liukoisuuksiin. Yleisiä esimerkkejä ovat teen tai kahvin valmistus, jossa maku- ja väriaineet uutetaan kuumalla vedellä lehdistä tai jauheesta

Ruotsinkielisellä alueella pannukahviin lisätiin myös suolaa (oliskohan jokin vajaa kahvilusikallinen?). Tai ainakin iäkkäämmälle ikäpolvelle tämä oli ihan normaali tapa keittää pannukahvia.

Olen joskus lukenut syynkin tuon suolan lisäämiselle, mutta en enää muista minkälaiseen veteen sitä kannatti laittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisellä alueella pannukahviin lisätiin myös suolaa (oliskohan jokin vajaa kahvilusikallinen?). Tai ainakin iäkkäämmälle ikäpolvelle tämä oli ihan normaali tapa keittää pannukahvia.

Olen joskus lukenut syynkin tuon suolan lisäämiselle, mutta en enää muista minkälaiseen veteen sitä kannatti laittaa.

Suola tappaa veden maun.  En ole tavannut kuin yhden vanhan ihmisen, joka laittoi suolaa kahviin niin että ei taatusti ainakaan vesi maistunut.

Vierailija kirjoitti:

Kahvipurut siis annostellaan usein syrjään nostettuun pannuun. Tämän jälkeen pannu pannaan takaisin liedelle ja annetaan kuohahtaa. Pannun sisältö siis sekoittuu ja niitä kahviporoja nousee pannun kaatonokkaan, josta ne poistetaan kaatamalla kahvia kuppiin ja kaatamalla se pannuun. Tämän jälkeen kahvi seisoo jonkin aikaa, jotta kahvi ehtii uuttua, kahviporot laskeutuu pohjalle ja kaatamalla saadaan suhteellisen kahviporotonta kahvia. Toki voi käyttää siivilääkin.

Nuorisolle lisätietoa: Uuttaminen, eli uutto, on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa haluttu aine erotetaan seoksesta liottamalla se sopivaan liuottimeen, kuten nesteeseen. Menetelmä perustuu aineiden erilaisiin liukoisuuksiin. Yleisiä esimerkkejä ovat teen tai kahvin valmistus, jossa maku- ja väriaineet uutetaan kuumalla vedellä lehdistä tai jauheesta

Tarvitseeko tehdä muuta kuin, että lisätään kuumaan veteen höystöt ja annetaan olla 5 minuuttia. Sihtiin jää kahvihöystöt ja eihän ne pääse silloin kahvikuppiin haitolle.