Kuinka moni vanhempi, joilla on aikuisiin lapsiin huonot välit
Kuinkahan moni vanhempi, joilla on aikuisiin lapsiin huonot välit, ovat osaneet ottaa vastuunsa ja pyytäneet anteeksi. Pahoitelleet aidosti tekosiaan ja muuttaneet omaa toimintaansa syyllistämättä lasta.
ilman pakenemista omasta vanhemman vastuutaan sysäten syyt ja teot muille, syyttömille.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen mieliksi pitää aina olla ettei lapsi suutu.
Ei tietenkään pidä olla. Kuka niin on sanonu .. puolin ja toisin pitää myöntää jos on tehty paskaa tai aiheutettu mielipahaa. Ei lapsen ja vanhemmankaan suhteessa toimi se että syytellään vain toista osapuolta. On kyettävä kommunikoimaan .
Nimimerkki7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen mieliksi pitää aina olla ettei lapsi suutu.
Ei tietenkään pidä olla. Kuka niin on sanonu .. puolin ja toisin pitää myöntää jos on tehty paskaa tai aiheutettu mielipahaa. Ei lapsen ja vanhemmankaan suhteessa toimi se että syytellään vain toista osapuolta. On kyettävä kommunikoimaan .
Mitä lapsen kuuluu pyytää lapsuudestaan anteeksi? Onko hän syypää siihen mitä vanhemmat ivat aikanaan tehnyt?
Ei todellakaan. Vain vanhempi on ollut lapsuusaikana vastuussa omista teoistaan
Narsisti ei tule näkemään koskaan omia virheitään ja satuttavia tekosiaan saati muuttamaan omaa toimintaansa. Koska hän on aina oikeassa.
Sysäten pahimmassa tapauksessa syyn omista teoistaan lapselle. Näkemättä miksi vieläkään miksi välit on poikki.
Ahne sukupolvi ainakin teki mielestään kaiken oikein - hommasi maan täyteen halpoja pyllynpyyhkijöitä...paitsi että ne pyllyt jää pyyhkimättä, eikä tullut halvaksi. Maan tosin onnistuivat pilaamaan täydellisesti. Siitä heille ikuinen kiitos.
Ap, mitä sinä haluat vanhempiesi pyytävän sinulta anteeksi?
Joskus liika ylpeys voi kääntyä itseään vastaan. Rohkeutta on myöntää omat virheet ja pyytää niitä aidosti anteeksi.
Tärkeää on tämän jälkeen muuttaa sitä omaa totuttua kaavaansa, joka satuttaa ja loukkaa muita. Jos siis pikeasti on pahoillaan ja haluaa henkisesti kasvaa ja korjata asioita paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus liika ylpeys voi kääntyä itseään vastaan. Rohkeutta on myöntää omat virheet ja pyytää niitä aidosti anteeksi.
Tärkeää on tämän jälkeen muuttaa sitä omaa totuttua kaavaansa, joka satuttaa ja loukkaa muita. Jos siis pikeasti on pahoillaan ja haluaa henkisesti kasvaa ja korjata asioita paremmaksi.
Mielestäni tämä pätee myös aikuisiin lapsiin.
Minkä ikäinen olet ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus liika ylpeys voi kääntyä itseään vastaan. Rohkeutta on myöntää omat virheet ja pyytää niitä aidosti anteeksi.
Tärkeää on tämän jälkeen muuttaa sitä omaa totuttua kaavaansa, joka satuttaa ja loukkaa muita. Jos siis pikeasti on pahoillaan ja haluaa henkisesti kasvaa ja korjata asioita paremmaksi.
Mielestäni tämä pätee myös aikuisiin lapsiin.
Minkä ikäinen olet ap?
Lapsen ei tarvitse vanhemmalta lapsuudessaan koettuja asioita pyydellä anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ahne sukupolvi ainakin teki mielestään kaiken oikein - hommasi maan täyteen halpoja pyllynpyyhkijöitä...paitsi että ne pyllyt jää pyyhkimättä, eikä tullut halvaksi. Maan tosin onnistuivat pilaamaan täydellisesti. Siitä heille ikuinen kiitos.
Mielestäsi suuret ikäluokat , nyt 80, ovat tuoneet viimeisten vuosien aiksna ulkomaisia hoitajia ja paljon ulkomaisia opiskelijoita?
Jumittaako?
Anteeksi lapseni etyä pakotin sinut tekemään läksysi, eväsin joskus menojasi, pakotin imuroimaan huoneesi, anteeksi ettei joka päivä ollut mieleisyä ruokaa. Anteeksi että olimme niin pienituloisia että asuimme vuokralla ja kouluss sinua kiusattiin siksi kun koulu oli cauraan alueen ksnssa yhteinen. Anteeksi rtyä oli vaan Lada.
Olen pahillani ettet pääse näistä ylitse, avioliittosi epäonnistui, olet joutunut pitämään mt-sairauslomia.
Anteeksi. Mutta parempikin ettemme tapaa, nämä asiat ei muutu jälkikäteen vaikka jankutat.
Lapsen mieliksi pitää aina olla ettei lapsi suutu.