Te joilla on kolme lasta pienellä ikäerolla, onko ikinä alkanut kaduttamaan jälkikäteen?
Onko kaduttanut, että teitte niin monta lasta niin pienellä ikäerolla?
Mun kaverilla on 6v, 4v ja 1,5v lapset. Hänen juttujaan kun kuuntelee, niin ei käy kyllä yhtään kateeksi. Kun kysyin, että saako hän itse levättyä yhtään, hän kysyi vaa että "missä välissä? Päivällä lapset vaatii jatkuvaa huomiota ja pienintäkin imetän vielä 3 kertaa yössä".
Mies taas huitelee pitkät päivät töissä niin arjen pyörittäminen jää pääosin tän mun kaverin harteille.
Onneksi meillä on vaan kaksi lasta ja heilläkin on isompi ikäero. Ja nuorempi on jo 6v, että senkin puolesta voiton puolella ollaan. Mulle olisi tuskaa elää samanlaista elämää kuin mun kaveri elää parhaillaan.
Kommentit (30)
Vähemmälläkin saa itsensä hulluksi.
Mun edesmenneellä mummolla on kolme lasta jotka syntyivät 14kk välein. Kuulemma oli tosi raskasta.
En nyt oikein ymmärrä mitä haet tällä keskustelulla? Haluat päivitellä kaverisi valintoja?
Sain kolme lasta neljässä vuodessa ja tottakai se oli rankkaa, mutta en ole katunut hetkeäkään. Meilläkin piklulapsiaika jo ohi ja kaikki jo koululaisia. Helpompaa mielestäni niin, että lapset mahdollisimman saman ikäisiä niin heitä todennäköisemmin kiinnostavat samat asiat. Rankemmalta olisi tuntunut aloittaa alusta vauvan kanssa siinä vaiheessa kun vanhin olisi jo koulainen.
Meillä on 3 kpl alle 4v ikäistä ja isoja jaksamisongelmia ei ole ollut.Vanhana äitinä oli ilo saada ensin kaksoset ja sitten vielä toivottu pikkusisko. Toistaiseksi olen kotiäiti (kuopus on 4 kk) ja päiviä rytmittävät isompien kerhot. Kuopus nukkuu 6 tunnin yöunia, ei siis tarvitse heräillä pitkin yötä.
Minulle tämä ei ole vaikeaa tai kamalaa, tämä on monin tavoin unelmaa. Ja hormonihuurua.
Ei kaduta, ovat jo aikuisia. Muistan heidän lapsuusajan jokseenkin suloisena ajanjaksoja. Onneksi tuli tehdyksi.
Itse halusin lapset pienillä ikäeroilla. Sain heidät v 2000, v 2003 ja v 2005. On yli 2 vuoden ikäerot. Rankkaa ei ole ollut koskaan. Jälkeen ajateltuna tuntuu työläältä, mutta silloin kuului asiaan ja siihen kasvoi.
Ei minusta ollut ollenkaan kamalaa, koska tein vielä neljännen. Olin aloittaessani 22v, joten olin nuori ja jaksoin.
Meillä on 2018 syntynyt esikoinen ja 2020 kaksoset. Vuonna 2022-2023 rakensin perheelle talon, kävin päivätöissä ja opiskelin yliopistossa samaan aikaan. Lapset oli tuolloin siis 2-4 vuotiaita. En kiellä enkä kaunistele, yhtä saatanan helvettiä tuo oli.
Nyt kun lapset ovat 5-7 vuotiaita, alkaa elämä jo tasoittumaan. Mutta ei, en kadu lapsiani hetkeäkään. M43
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan enää tee lapsia.
Tekee. Isosta perheestä on tullut ja tulossa yhä enemmän statusjuttu, kun se kertoo todellisesta varallisuudesta.
Ei, lapsilla oli seuraa toisistaan ja oli parasta aikaa elämässäni. Lapset ovat nyt jo aikuisia.
Miksi kukaan katuisi lapsiaan? :D
Kaverillasi on nyt ehkä tiukka vaihe menossa, kun kaikki ovat pieniä, mutta hyvältähän toi kuulostaa! Ottaisin aina mieluummin kolme lasta pienillä ikäeroilla, kuin vain kaksi lasta isolla ikäerolla. Myös kaksi lasta pienellä ikäerolla kelpaisi.
Mulle olisi tuskaa elää samanlaista elämää kuin mun kaveri elää parhaillaan.
Niin? Sulle olisi tuskaa, so? Kammottava ajatus, että noin yksinkertainen ihminen on mennyt lisääntymään.
Ei ole kaduttanut päivääkään. Lapsettomien olisi hyvä ymmärtää, että se ettet itse kadehdi toisen elämää, ei tarkoita, että joku katuisi omia lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta ollut ollenkaan kamalaa, koska tein vielä neljännen. Olin aloittaessani 22v, joten olin nuori ja jaksoin.
Olin nuori ja jaksoin? Tätä olen aina ihmetellyt, nuoruuden jaksamista.
Itse sain lapset vasta lähes nelikymppisenä, enkä millään olisi jaksanut tätä rumbaa nuorempana. N45
En kadu. Nyt kun ovat jo teinejä, niin kiva seurata kuinka tiivis kolmikko ovat 😊 pitävät huolta toisistaan, vaikka Toki tappelevatkin välissä hurjasti.
Tuttavan mies kuulutti kaikille , vaimon pillu on kuin kirkkovene , laidat ei kohtaa missään väljää on.
No ne lähtee etsimään luvattua maata taas muiden maista.
Minä en kadehdi lainkaan esim. ensihoitajia, jotka näkevät työssään äärettömän julmia asioita. Olisi silti järjetöntä minulta ajatella, että joku katuu ensihoitajana toimimista. Ap:n logiikalla pitäisi katua.
Maattomilla on vähän väkivaltainen luonne ja rosvon maine muiden maissa kun asuu.
Ei kukaan enää tee lapsia.