Pelkästään kavereiden kutsuminen häihin? (Ei perhettä)

Tuo nyt on lähinnä viesti siitä, että vanhempien ja sisarusten kanssa on pahoja ongelmia.

Lapset elävät omaa elämäänsä ja vanhemmat omaansa. Ei eläimetkään kutsu omia vanhempiaan paikalle kun niille syntyy poikasia.

Totta kai jokaisella on oikeus pitää sellaiset juhlat kuin tahtoo.

Mutta omaisilla on tietysti myös oikeus tunteisiinsa.

Jos oma tyttäreni viettäisi hääjuhlansa ilman minua, olisin kyllä todella satutettu. Toki eri asia, jos ei ole mitään juhlia.

Jos nyt väkisellä haluatte pitää kahvikekkerit kavereille, niin tarviiko omille perheille kertoa, että piditte ne kahvikekkerit? Eikö voi vaan sanoa, että menitte kahdestaan maistraatissa naimisiin ja siinä kaikki?

Me mentiin kahdestaan maistraatissa naimisiin, niin ei tarvinnut edes valehdella. Anoppi oli hieman harmissaan, mutta ymmärsi. Me käytiin sitten seuraavana päivänä appivanhempien kanssa syömässä hienossa ravintolassa ja se riitti heille häiden juhlistamiseksi. Omalla kohdallani avioliitto oli toinen ja omat vanhempani olivat niissä prinsessahäissä. Heille ei ollut mitenkään kova pala se, että toisen kierroksen karut seremoniat jäivät näkemättä.

Olen kuullut sellaisestakin, että appivanhemmille ei ole naimisiinmenosta edes kerrottu. Olivatko kymmenisen vuotta naimisissa ja miehen vanhemmat eivät tienneet mitään. Erosivat sitten, eikä miehen vanhemmille kai koskaan kerrottu, että kyseessä oli avioero eikä avoero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatte pitää juuri sellaiset häät kuin haluatte. Yksi tuttu meni vuosi sitten naimisiin. Heidät vihittiin maistraatissa ja läsnä oli vain miehen vanhemmat, naisella huonot välit (lähes katkenneet) vanhempiinsa. Myöhemmin pitivät juhlat joihin kutsuttiin vain kavereita ja sisarukset.

Voittehan myöhemmin, kun käytte Suomessa, pitää täällä asuville läheisille kahvitilaisuuden.

Tuo onkin ihan ok ratkaisu, kutsutaan vanhemmat poislukien jos on välit jostain syystä katkenneet täysin. 

Tuosta jälkikäteisestä kahvitilaisuudesta tulee tunnelma, että halutaan vielä keittää kuppi kahvia, jotta suku tulee häälahjojen kanssa.

Ei kai niitä kahvikekkereitä pidetä kuin omalle perheelle. Jos tulevat Suomeen käymään vanhempien luokse, niin varmaan on luontevaa kutsua sisaruksetkin käymään, jos vain mahtuu. Eihän kellekään tarvitse etukäteen mitään kertoa, sen kun hankkii pitopalvelusta vähän paremman kakun pöytään ja jotain kuusenkerkkäkuohuvaa kyytipojaksi.

Jotenkin....teinimäistä, ja kolkkoa.

Ei ne vanhemmat tai sisarukset teidän kaveripiirejä haittaisi. 

Nykyään ihan ok. Mietin vain, millainen kohtalo tämän päivän pienten lasten vanhempia odottaa tulevaisuudesaa, kun lapset ovat aikuisia, jos trendi jatkuu nykyisellään. Hääparin ystävät menevät vieraslistalla vanhempiensa edelle.

Ap. voisi itselleen esittää vastaavan kysymyksen, mitä mieltä, jos lapsen tuleva puoliso kyselisi muilta mitä mieltä? 

Vierailija kirjoitti:

Eli kun oma perheesi ei pääse paikalle, niin sitten ei kutsuta miehenkään perhettä, joka asuu lähempänä. Sellainen bridzilla siellä taas 🙄

Minusta vanhempien suuntaan pitää olla tasapuolinen, jos ei ole mitään kaltoinkohtelua ja välirikkoa taustalla. Joko kutsutaan molemmat vanhemmat tai sitten ei kumpiakaan. Jos on tiedossa, ettei ne Suomessa asuvat vanhemmat pääse tulemaan, niin silloinhan ei ole mitään syytä olla heitä kutsumatta. Jos on tiedossa, että appivanhempien mukanaolo toisi juhliin jäykkyyttä, niin silloin ei ole mitään järkeä kutsua heitä juhliin. Miksi pilata se oma tärkeä päivä vain sen takia, ettei jollekin tule paha mieli? Jokainen ihminen on vastuussa omista tunteistaan ja toisten valintoja oman hääpäivänsä suhteen pitää pystyä kunnioittamaan, vaikka olisi itsekin jäänyt juhlien ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Maistraarissa kun vihitään niin kukaan ei ota nokkiinsa. Avioituminenhan on hieno juttu.

Miehen sisko meni aikoinaan maistraatissa naimisiin. Ei ketään vierasta, hääpuku ja huntu kuitenkin. Sitten piti ostaa myös häälahja, vaikka juhlia ei ollut. Ero tuli muutaman vuoden kuluttua. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ihan ok. Mietin vain, millainen kohtalo tämän päivän pienten lasten vanhempia odottaa tulevaisuudesaa, kun lapset ovat aikuisia, jos trendi jatkuu nykyisellään. Hääparin ystävät menevät vieraslistalla vanhempiensa edelle.

Ap. voisi itselleen esittää vastaavan kysymyksen, mitä mieltä, jos lapsen tuleva puoliso kyselisi muilta mitä mieltä? 

Kannattaisiko sitten panostaa siihen, että suhde omaan lapseen on hyvä? Ja siihen, että suhtautuu avoimesti ja hyväksyvästi lapsen valitsemaan puolisoon ja ottaa hänet osaksi perhettä jo ennen mitään häitä?

Meillä kävi niin, että tyttären ensimmäisestä poikaystävästä tuli meille vävy. Ihan alussa en ymmärtäny, mitä tytär hänessä oikein näkee, mutta ajan kanssa osoittautui, että tytär valitsi viisaasti ja sai itselleen hyvän puolison. Vaikka alkuvaiheessa tulevaan vävyyn tutustuminen oli hidasta, niin ikinä emme torjuneet tai tyrmänneet häntä. He ovat hienosti olleet toistensa tukena alusta asti ja jos erehtyy jotain heidän valintojaan kritisoimaan, niin vastarinta on yhteinen, niin kuin kuuluukin. Vaikka he olisivat jostain asiasta eri mieltä kuin me vanhemmat, niin loppupeleissä on tärkeintä, että he ovat keskenään samaa mieltä.