En tajua miten jotkut vaan yhtäkkiä löytävät ihmisen, jonka kanssa muutetaan yhteen

Osa ihmisistä ihastuu todella helposti ja tekee päätöksiä paljolti tunteiden perusteella

Sitten on ihmisiä, kuten minä, jotka ei ole salamarakastujia ja on analyyttisempia omissa valinnoissaan. Valintoja ei tehdä hetken tunteen perusteella

Kadulla tulee vastaan joku sopivan tuntuinen, hänet sitten napataan ja muutetaan yhteen.

Alkuhuuma saa aikaan ihmeitä. Toisilla voi myös olla ei niin romanttinen ajatus yhdistää kaksi taloutta yhteen (säästö). Ehkäpä parisuhteelta ei kaipaa muuta kuin yhdessäoloa ja arjen jakamista. Älykkyystaso toimii heti uuden kumppanin kanssa -> asiat helppoja käsitellä yhdessä. 

En tajua miten jotkut vaan yhtäkkiä ulvahtelevat avaustensa otsikossa että eivät tajua.

Jotkut ovat luonteeltaan kimppa-asujia, jotkut eivät. Kimppa-asujalla on matala kynnys, ja kun vastaan tulee toinen kimppa-asuja, ei siinä paljon epäröidä. Monet kärsivät yksinäisyydestä, kun ei ole toista ihmistä paikalla pysyvästi. Jotkut omituiset ihmiset vaikka kärsivät kamalasta asuinkumppanista mieluummin kuin ovat yksin. 

Minä olen asunut yksinäni yli 40 vuotta, enkä ole koskaan edes harkinnut muuttamista jonkun kanssa yhteen. Nuorempana kuvittelin, että olisi kiva asua puolison kanssa tosi isossa talossa, jossa olisi omaa rauhaa ja pakopaikkoja, mutta sellainenkaan ei enää houkuttele. Eikä tosiaan ole vielä tullut vastaan yksilöä, joka saisi mieleni muuttumaan.