Miten käytät perintösi?
Siis jos saat perintöä, miten käytät sen? Etenkin jos se tulee rahana. Käytätkö sitä ihan ruokamenoihin vai säästätkö johonkin suurempaan?
Sain perinnön. Hoitovapaalla raha on vähissä, mutta en ole käyttänyt perintöä ruoka ja vaippaostoksiin. Toisaalta tuntuu hullulta, että pankissa on rahaa, mutta silti talous on tosi tiukalla. Mutta tuntuisi vielä hullummalta laittaa rahat viemäristä alas. Säästän rahat uuden kotimme rakentamiseen. Siitä jää kuitenkin pysyvä muisto.
Kommentit (16)
silloin kun rahat on muutenkin tiukimmillaan? Jos mun pitäisi tinkiä ruokaostoksista ja kituuttaa arkielämssä, niin käyttäisin perinnön surutta arjen hankintoihin. varmaan perinnön jättäjäkin näkisi mieluummin, että elän mukavasti hänen rahoillaan kuin että puren hammasta ja säästän vaikka vaikelta tuntuu.
Jos perintö on alle 10 000 sillä ei paljon merkitystä ole talokaupoissa kumminkaan, jos taas siitä paljon yli, ei se olemattomiin kulu vaikka käytät osan nyt hoitovapaa-aikanasi.
olen jo sen verran vanha että perusasiat omassa taloudessa on jo niin kunnossa, ettei perintö sinänsä missään tuntuisi. Itse asiassa sekä omat että appivanhemmat ovat olleet sen verran anteliaita jo nyt, ettei missään ' perintöä odotellessa' tunnelmissa tarvitse elää.
" sijoitettiin" seuraavasti
- Olin hoitovapaalla pidempään kuin alunperin suunniteltu, perinnöllä hoidettiin asuntolainanlyhennykset tuolta ajalta.
- Tehtiin ylimääräinen, iso lyhennys asuntolainaan (kuluitta onnistui)
- Lähdetään koko perhe reissuun yhdessä (ihan normi reissu, mutta ilman noita rahoja ei varmaan olisi lähdetty).
Minä panin sen, mies säästönsä. Ja hyvä että tehtiin niin, koska sen jälkeen on hinnat räjähtäneet Hesassa käsiin.
tyhmänä 18-vuotiaana ostelin kaikkea turhaa huonekaluista vaatteisiin ja kodinelektroniikkaan... osa meni tietysti kurkusta alas...
jälkeenpäin kaduttaa että sain perintöni noinkin nuorena. Nyt jos saman rahan saisin niin varmasti laittaisin sen säästöön omaa taloa varten...
laitoin sen kaiken asuntosäästöihin ja ostettiin silloisen poikaystävän (nyk. aviomies) kanssa eka yhteinen yksiömme Helsingin keskustasta. Nyt asutaankin jo nelihenkisenä perheenä isossa perheasunnossa Hgin rannikolla, joten isovanhempien perintö on poikinut ja tuli mielestäni käytettyä hyvin :)
Vanhempieni perinnön (jota en toivottavasti saa pitkään pitkään aikaan) tuleen luultavasti joko sijoittamaan, rahastoihin tai omaan mökkiin, veneeseen tms riippuen sen hetkisestä elämäntilanteestamme.
varsinkin jos on talon osto suunnitelmissa. Onhan se kiva tietää että pankissa on vähän fyrkkaa. Ja jos joku äkillinen pakottavan tärkeä rahantarve tulisi, olisi pankissa mistä ottaa.
Vierailija:
Säästän rahat uuden kotimme rakentamiseen. Siitä jää kuitenkin pysyvä muisto.
Tuohan on oikein mainio kohde perintörahoihin :) Toki minä voisin nipsaista vähän rahaa jos tulot olisi 200e luokkaa kuukaudessa, eli ettei ihan joudu köyhyydessä elämään. Mutta jos vähänkin koko ajan ottaisi sieltä rahoja niin kohta sulla ei ole lainkaan rahaa talon rakentamiseen. En tiedä paljon perit, mutta monet ei saa lainkaan perintöjä ja monilla ei ole mahdollisuutta rakentaa omakotitaloa. Joten olet oikeesti plussan puolella :)
lyhennettin asuntolainaa ja hankittiin uudempi auto ja ihan pikkasen törsäsin :)
Suuri osa menee varmaan ylimääräiseen lainanlyhennykseen, sitten vähän rahastoon säästöön ja pari tonnia käytetään etelänmatkaan.
kyllä ne elämiseen meni, kun olin hoitovapaalla ja lisäksi maksoin perintöverot niillä. Aikanaan kun myymme tilukset pois ja tiedossa isompi potti, aion sijoittaa ja myös törsätä vähän.
ja heidän vanhempansa ovat vielä elossa, joten toivon etten itsekkään saa perintöä vasta kuin vanhuksena. Silloinhan ei ole varmaan enää eläkkeitä olemassakaan - joten rahat menevät luultavasti elämiseen tai suoraan lapsilleni.
Sijoitan autolainan poismaksuun, asuntolainaa en kuitenkaan lyhennä. Perusasiat on kunnossa, mutta useamman tonnin pistän käyttötilille säästöön, lopuilla kunnostan taloa ja pihaa. Ehkäpä hemmottelen ihan pikkuisen perheenjäseniäni, miehelle rillit, lapsille fillarit, pikkuinen matka...
Sillä pitää ostaa jotain, tai vaikka lähteä matkalle, mutta ei saa käyttää normaalielämään.