Kesäkuiset 05?!?!?! HUHUU! Onko teitä?!

Käyn viikkoittain täällä katsomassa, mutta eipä kesäkuisia näy eikä kuulu. Oon ollut lokakuusta 06 työelämässä ja poika päiväkodissa. Vauhti on kova ja kaksivuotisuhma ei asiaa helpota...

Kirjoittelin myös aikanaan kesäkuisiin ja täällä olen edelleen aktiivisesti. Poika syntyi kylläkin jo toukokuun puolella.

Itsekin palasin töihin syyskuussa 06, ja poika viihtyy hyvin päiväkodissa. Kakkosta ei ole eikä näillä näkymin tulekaan, nautin vaan ihanasta pikkumiehestä, joka on välillä niin iso ja välillä vielä niin vauva ; )

Tyttö aloitti päiväkodissa helmikuun alussa ja alun ikävöinnin (puolin ja toisin) jälkeen on alkanut sujua kivasti. Itse teen kuuden tunnin päivää, joka on kyllä kovasti helpottanut sekä äidin että tytön päiviä. Puhetta alkoi tulla vasta vähän yli 1,5 vuotiaana, mutta nyt sitä tuleekin sitten niin ettei saa suunvuoroa, jatkuvaa pälpätystä on kyllä ihana kuunnella! Uhmaa ei meillä vielä juurikaan ole havaittavissa, mutta eiköhän se sieltä vielä päätään nosta jossain vaiheessa.



Itse olen tässä raskaana viikolla 6+3 ja ihan järkyttävästä jatkuvasta pahoinvoinnista kärsin. Tyttöä käy kyllä välillä sääliksi, kun äiti ei välillä meinaa jaksaa muuta kuin maata vitivalkoisena ja huonovointisena sohvalla. Eilen tyttö itsekin vetäytyi sohvalle peiton alle siveli vatsaansa ja höpisi itsekseen: " paha olla, vauva masussa, lepää..." . Äitiä pikkaisen nauratti... =)

Onhan teitä vielä =)! Poikamme on hirmu herkkä ja kiltti (yleisesti), n. kk:den ajan on ollut kauheaa uhmaa ja raivareita mistä milloinkin. Poikaa odottaessa olin elämäni kunnossa ja raskausaika oli mielettömän ihanaa. Nyt kaikki on ollut aivan päinvastoin. Puoli vuotta järkyttävää pahoinvointia ja väsymystä mikä on jatkunut koko raskauden. Vasta nyt viimeisellä kuulla väsymys hiukan helpottanut, nyt vaan masun kanssa vaikea touhuta. En olisi kyllä ikinä vounut kuvitellakaan että tuollaista väsymystä on edes olemassa vaikka poikamme huusi ekat puoli vuotta masukivuissaan.. Tämän jälkeen aion kyllä pitää hiukan " taukoa" ennen seuraavaa lasta. Aion olla kotiäitinä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Miehen yrityksissä riittää töitä jos rupeaa tuntumaan että pitäisi päästä " aikuisten maailmaan" . Saa kyllä olla onnellinen että on mahdollisuus tehdä näin. Kyllä välillä tuntuu jo että pää räjähtää, onneksi ollaan löydetty kivoja kerhoja ja harrastuksia joissa poika (ja äitikin) viihtyvät!



Saa nähdä milloin vaaveli suostuu irtisanomaan vuokrasopimuksensa, toiv. pian =)!



- Maiskis-80 40+5

Lueskeltua tulee näitä juttui aina sillon tällön, mut kirjottaminen on jääny.

Kesäkuun porukassa kirjoittelin minäkin, mutta poika otti himpan varaslähtöä ja syntyi toukokuun lopulla.

Meillä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja UHMAA!!! Onneks myös hymyä ja kikatustakin sopivassa suhteessa :)

Kävelemään lähti " vast" 1v3kk ja sitten onkin melkeen enempi juostu kuin kävelty. Muutamia sanoja on ollu jo pitkään, mut nyt ihan parin viikon sisällä on tullu paljon sanoja lisää ja kova hinku opetella.

Olen viel kotosalla pojan kanssa. Perhekahvilassa ja kerhoissa yms. lasten/äitien tapaamisissa käydään leikkimäs toisten lasten kans ja tapaamas muita aikuisia.

Työt ja hoito kutsuvat meitä sitten syyskuun alusta.

Meillä kesäkuun lopun tyttö ja aivan ihana tyttö onkin! Meillä puhua pälpätetään myöskin kovasti ja yritetään välillä kertoa niin pitkiä juttuja, että menee kieli ihan solmuun :-D Useimmiten saa itsensä hyvin ymmärretyksi, mutta jos ei, niin johan alkaa känkkäränkkä polkkaamaan. Uhma tosiaan taitaa nostella päätään, kun kiukuttelu ja raivokohtaukset alkaa olla jokapäiväisiä. Kaiken pitäis mennä niinkuin neiti haluaa.



Minä olen vielä hoitovapaalla tytön kanssa. Nyt kyllä kovastikin työnhaku käynnissä, jottei vallan putoa pois työelämästä. Ja joinakin päivinä TODELLA kaipaa töihin ;) ja toisina päivinä sitten taas ei. Pikkukakkonen on haaveissa, mutta vielä suht kaukaisissa sellaisissa. Ei ole mitään kiirettä eikä vielä halujakaan raskautua, mutta joskus sitten.



Mites muilla sujuu syömiset, nukkumiset ym. päivittäiset jutut? Meillä neiti syö itse ja hienosti syökin. Välillä kyllä tarvittais koiraa putsaamaan syöttötuolin ympäristö :-D Nukkumiset sujuu myös käsittämättömän hyvin. Illalla monesti haluaa jopa itse nukkumaan ja nukahtaa itse. Ja nukkuu läpi yön n.10-11h satunnaisia vingahteluja lukuunottamatta. Päiväunet kestää parin tunnin molemmin puolin. Leikkipuistoon pitäis päästä joka päivä ja monta kertaa. Isompien lasten seura kiehtoo selvästi..;)



Ihanaa kamalaa arkea vietetään siis! :)

terve vaan kaikille.

onpas kiva kuulla muista kesäkuulaisista :)

itse palasin työelämään marraskuussa -06 ja poika aloitti tammikuun alussa pph:lla.kivasti on hoito mennyt. poika ei ole kertaakaan jäänyt itkemään hoitoon jättäessä mitä itse ehkä pelkäsin ensi alkuun.



juu, täälläkin löytyy pientä uhmaa aina välillä. poika on perinyt äitinsä tulisen luonteen mutta kuten pph aina sanoo niin poika on kuulemma oikein superkiltti hoidossa, se on aina kiva kuulla :)



meille ollaan toivottu pikkukakkosta jo viime vuoden tammikuusta asti ja elokuusta asti ollaan oltu hoidoissa ja eka inssi tehtiin tuossa reilu viikko sitten joten piinapäiviä täällä vietetään. saa nähdä kuinka käy,ens viikon lopulla on testipäivä.

[color=104E8B]Mukava kuulla muistakin kesiksistä :)



Meillä ollaan myös välillä melko uhmakkaita,mutta enemmän voimia vie kyllä tuo tarzan-geeni joka pojulla taitaa olla!

Joka paikkaan kiivetään,yritetään tukkia yms joten kolhuja sattuu..



Potalla ei vielä käy.

Tahtoo juoksennella ilman vaippaa joka välissä,joten osaa pidättää kyllä tosi kauan,mutta pottaan/pönttön ei olla saalista saatu,enkä ole kovasti yrittänyt " pakottaakkaan" ..kyllä sen ehtii..

Istuu kyllä itse vapaaehtoisesti,mutta tulosta ei tule :)



Meillä myös aikaa vie [b]pikkuveli [/b]joka tulee nyt torstaina 12 viikkoa.

Joten PALJON JAKSUJA Teille jotka odotatte uutta tulokasta, tiedän kunka raskasta on yrittää olla taaperon kanssa pää pöntössä vähän väliä :)

Onneksi ei ole juurikaan mustasukkaisuutta ilmennyt.

Ei ole esim. tahallaan koettanut tehdä pahaa pikkuveljelle..

Hyvä niin.



Kovasti täälläkin poju pälättää,paljon on oikeita sanoja,sanoja jotka on sinne päin ja papukaijamaisesti koettaa aina toistaa perässä mitä sanotaan,usein tulee vaan lopputavut uusista sanoista.



Meillä nukuttiin yö ok jo omassa sängyssä siskon huoneessa ennen vauvan syntymää,mutta pari päivää ennen synnytystä poju tuli kovaan flunssaan,eikä ole kovin nukkunu hyvin sen jälkeen.

Viime viikolla alkoi flunssa/kröhä TAAS ja tänään mennään uudestaan lääkäriin, edellinen kuuri ei vienyt tautia kunnolla.

Joten rikkonaisia öitä on sen takia muutenkin kuin vauvan takia.

Mutta kun saatais tuo tauti pois päältä,niin uskon että palataan takas hyviin uniin.



[color=#3CB371][b]Maria ja Jyri[/b] (s.14.6-05)

Sekä pikkuveli 01/07

isoveli 01/99

isosisko 03/97

Meillä siis kesäkuun -05 alussa syntynyt poika ja nyt kakkosta odotellaan syyskuulle.



Töissä olen ollut lokakuusta alkaen ja poju pph:ssa. Poika on sopeutunut tosi hyvin hoitoon ja on tosi reipas tapaus hoidossa. Kotona sitten osoittaa välillä mieltään ja uhmaa on selvästi ilmassa meilläkin. Poika on nukkunut hyvin yöt omassa huoneessaan puoli vuotiaasta lähtien, kohta olisi aika siirtyä pinniksestä lasten sänkyyn, jotta pinnis saadaan vauvalle. Yksittäisiä sanoja tulee paljon, mutta ei vielä lauseita. Liikkuminen on enemmän se meidän juttu, vauhti ja vaarallisia tilanteita riittää. Paikallaan ei poika malta pysyä hetkeäkään. Syöminen onnistuu itsekseen, mutta pottailu ei vielä kiinnosta. Kesällä meinataan yrittää opetella potalle kunhan jään lomalle ja äippälomalle. Varsin reipas ja aurinkoinen tapaus meillä siis, saa nähdä miten tilanne syksyllä muuttuu..



jondeliini, poika 1v10kk ja pikkuinen rv20+3

on reipas ja osaavainen nuorimies. Puhua pälpättää pitkiä lauseita ja keskustelu on jo hyvin vilkasta.Vastapainoksi pottailu ja itse syöminen ei suju. Osaa kyllä, mutta ei viitsi kun helpommallakin pääsee. Laulaminen on yksi lempipuuhista ja bravuurina Istuva härkä... ;) Autot ja muu tekninen laitteisto kiinnostaa kovasti.



Poika on kotihoidossa, tarkoitus olisi olla 3v. asti. Pikkukakkonen on ehkä suunnitelmissa, kun olen käväissyt työelämässä eli katsellaan sitten joskus...



Päivät sujuu ulkoillen ja kyläillen, kovasti ollaan liikekannalla. Illalla sitten rauhoitutaan. Yöt nukutaan pääsääntöisesti läpi 10-11h ja päivällä 1½h nokoset. Äidistä liian vähän.



Nyt on alkanut ilmaantua kummallisia pelkoja esim. kärpäset, kuvat tutuissa kirjoissa, tuuli, äänet... Pelon voi aiheuttaa lähes mikä vaan ja toisinaan sama asia ei pelota. Onko muilla samanlaista eli kuuluukohan ikään?



Mukavaa kesän odotusta kaikille!

Ja mainostan sitä sähköpostia joka meillä oli, viimeisin kuva siellä on allekirjoittaneen laittama,lähes vuoden vanha kuva :)



eli osoite on yhä hengisä ja se oli: kesikset05@suomi24.fi



laitan sinne kuvan meitin herrasta,kun ehin :)

Kiva olis nähdä muitakin kesäkuisia ja kuulla kuulumisia myös :)



Maria

Meillä on myös kesäkuussa syntynyt Neiti. Kirjoittelin jossain vaiheessa ahkerastikin, mutta töihin paluun jälkeen aika on ollut kortilla...



Palasin takaisin töihin viime syyskuussa ja Neiti on ollut pph:ssa siitä lähtien. Hyvin on hoidossa sujunut. Uhmaa on tullut ja äidin hermoja välillä koitellaan...



Vauvakuumetta on näköpiirissä ja pikkukakkonen on jo ajatuksen asteella. Vaihdoin vain juuri työpaikkaa, joten hetki pitää vielä jarrutella vauvahaaveita. Josko sitä ensi kesänä... Onko kokemusta 3 v. ikäerosta kellään?



Laitoin myös postiin kuvan neidistä. Ihana kaksikko sulla Maria on!! Kuin kaksi marjaa, ihan samannäköiset!



Tinna ja Neiti (12.6.2005)

En olekaan täällä pyörinyt pitkään aikaan mutta olisi kiva tietää kirjoitteleeko kukaan kesäkuussa 2005 lapsen saaneista enää täällä. Silloinhan oli hirmuisen aktiivista porukkaa kirjoittelemassa!?

Minä olenkin taas raskaana, valmiina jakaantumaan hetkenä millä hyvänsä =)!

T: Maiskis-80 40+4

[color=00688B]Ihanaa, Jyrin kröhä alkaa helpottaa ja yöt nukutaan taas rauhassa [color=CD6090][size=3]☻

silloin tällöin olen täällä näitä palstoja lueskellut, mutta nykyään ei ole juuri aikaa tietokoneella istuskella. Pikkumies pitää äidin kiireisenä :)

Meilläkin puhetta tulee jo täysinä lauseina täyttä häkää. Kyllä hämmästyttää miten nopeasti puhe on pojalla kehittynyt. Helmikuussa sanoi ensimmäisen yhdyssanansa ja nyt jo osaa taivuttaa aikamuotoja ja käyttää joitakin adjektiivejakin.

Potalla käydään ja tulosta tulee satunnaisesti. Isot asiat ei enää mene vaippaan, mutta pissahätää hän ei osaa vielä ilmaista etukäteen. Potalla istuessaan kyllä sanoo milloin pissa tulee. Itse syöminen onnistuu hienosti, mutta välillä menee ruualla pelleilyksi.

Juokseminen on IHANAA. Joka paikkaan mennään juoksemalla. Ja kiipeily mihin tahansa on mahtavaa! (Ei äidin mielestä).

Nuo pelkoasiat taitaa kuulua ikään kun meilläkin niitä on ollut. Jotkut kirjat tai liian vauhdikkaat piirretyt (en ole antanut juuri katsoa telkkaria vielä paitsi Maisa-dvd:tä) tai voimakkaat äänet pelottavat. On niin suloista kun pikkuinen tulee äidin luo ja sanoo luottavaisesti " ei hätää" .

Loppukesästä menen töihin ja sitten alkaakin taas uusi elämänvaihe.

Pikkukakkosta meille ei ole tulossakaan.

Meillä ollaan myös vielä oltu kotihoidossa ja päivät kuluu isoveikan kanssa touhutessa, ulkoillessa, perhekerhossa, kyläillessä ja isoveljeä kuskaillaan omiin kerhoihinsa. Syksyllä tosin tarkoitus laittaa lapset hoitoon ja palata itse " aikuisten maailmaan" .



Meidän tyttö on ollut 1v8kk iästä päiväkuiva, öisin vaippa on vielä tarpeen. Itse on syönyt jo niin pitkän aikaa, etten edes muista minkä ikäisenä olen syöttänyt. Höpöttää paljon ja 3-4 sanaiset lauseet on ihan normaaleja ja myöskin todella pitkät sanat. Vauhti on muutenkin kova kun viipottaa menemään, eikä uhmaltakaan ole vältytty. Kunnon itkupotkuraivareita tyttö saa, jos ei kaikki mene oman mielen mukaan. Pukea yrittää kovasti itse ja välillä ei kelpaa ollenkaan äidin apu. Vaikkei tosiaan saa kaikkia vaatteita itse päälleen, korkeintaan pipon ja housut. Muutenkin on vahvasti " ITE" vaihe päällä, kaikki pitäs tehä ite ja voi sitä riemua kun jokin onnistuu. Nukahtaminen on ollut todella helppo homma pitkän aikaa, kunnes kuukausi takaperin siirrettiin tyttö nukkumaan jatkettavaan lastensänkyyn. Sen jälkeen alkoi sellaiset iltahulinat isoveljen kanssa, että huh. Nyt pikkuisen rauhoittunut, mutta kyllä siinä 1-2h menee, kun vahtii että pysyvät sängyissään eikä meno mene ihan mahottomaksi. Hyvin kyllä nukkuu koko yön omassa sängyssään sitten kun nukahtaa. Päiväunet tyttö nukkuu vielä ulkona rattaissa, mutta viime aikoina nekin on selvästi lyhentyneet n.1½tuntiin.



Mun mielestä tyttö on nyt jotenkin aivan mahottoman ihanassa iässä. Ja vaikka toisaalta on haikea olo, kun mulla ei ole enää vauvaa, niin kyllä rupeaa olemaan jo aika kivan " iso" tuo tyttökin. Pystyy ihan erilailla ottamaan " menoon" mukaankin jo tuollaisen lähes 2-vuotiaan. Meillä nämä kaksi on pienellä ikäerolla, joten siinäkin mielessä tuntuu mukavalta kun rankempi vaihe on ohi ja nuo alkavat olemaan jo sellainen kivan ikäinen parivaljakko.



minä vaan ja juhannuksen 2005 jälkeen syntynyt tytsy

Kotihoidossa on veilä, eikä ole tarkoitus ihan heti töihin mennä. Tyttö puhuu paljon (1-2 sanaa) ja on kova touhuamaan. Pitää kovasti kirjojen lukemisesta ja Ti-ti nalle on ihan ehdoton ykkönen.

Temperamenttia löytyy kovasti ja osaa yös kiljua ja heittäytyä maahan niin halutessaan...

Ruokapuolella syö itse, mutta todella vähän, useimmiten vain muutaman lusikallisen. Maidon juo mukista, mutta liian usein kaataa tahallaan sen tai kippaa lautaselle!

Pottaan tekee välillä tuotokset, mutta vielä riittää treenaamista. Jos vaikka kesän lopuksi saisi vaipat veks.

Mitähän muuta? Mitat nyt 86cm ja 11kg.

[b]Tinna[/b] ,ihana tytönen oli teilläkin..



Huhuuuu,laittakaahan muutkin juttua tuleen ja kuvaa postiin :D

En ole aiemmin osallistunut näihin keskusteluihin vaikka jonkin verran olen seuraillut. Meillä on kesäkuun lopussa 2005 syntynyt tyttö ja nyt 7 viikon ikäinen pikkuveli. Esikoinen on oikein ihana isosisko, ei lainkaan mustasukkainen vaan ennemmin hoivailee ja huolehtii pikkuisesta. Tuntuu jopa siltä, että viihtyy enemmän omissa oloissan kuin aiemmin, sillä on aina ollut aikaa äidin tai isin seuraa vaativa tapaus. Aika hyvin on mennyt tämä alkuvaihe kahden lapsen kanssa, pahempaa pelkäsin. Eli onnea vaan kaikille pikkukakkosta odottaville tai toivoville!



Meidän pian kaksivuotias on kovin omatoiminen. Syönyt on itse vaikka kuinka kauan ja tosi siististi. Nyt kyllä huomaa, ettei itse syömisessä taida enää olla niin suurta hohtoa, koska välillä saa jo taas syöttääkin. Syö aika mukavasti melkein mitä vaan, eikä ONNEKSI ole ilmennyt mitään allergioita, vaikka isä on aika allerginen. Kävelemään tytteli lähti n. 13 kuukauden iässä ja varovaisena ja rauhallisena luonteena on säästynyt suuremmilta kolhuilta.



Kotioloissa tyttö on tosi hyväntuulinen, touhukas ja puhua pulputtaa. Ja laulelee. Mutta on aika arka, jos on vieraita ihmisiä ympärillä. Toisaalta on helppo kyläillä, kun ei tarvitse pelätä että saisi mitään tuhoa aikaan, mutta olisi kyllä kiva että tulisi rohkeammaksikin. Uhmaa ilmenee lähinnä vaatteiden ja vaipan vaihdossa. Ja pottailu on ihan mahdotonta juuri nyt, eli neiti ei halua pysyä potalla eikä halua vaippaa ja huutoonhaan se loppuu. Eli potta on nyt melkein unohdettu. Kai se aíkanaan onnistuu.



Töihin en ehtinyt palata lapsien välissä enkä sitä kaipailekaan. Kerhot ym. pitävät äidin pään kasassa, tosin nyt ei ole vaavin kanssa käyty juuri missään. Etukäteen ajattelin, että lapsiluku saa jäädä kahteen, mutta ihmeellinen haikeus tässä on mielessä, jos ajattelee että eikö enää saa seurata pikkuisen ihmisen syntyä ja kehitystä! Nyyh. Sitten se arki taas aukeaa, kun jokatalviset flunssa- ja mahatautikierteet alkavat.



Kuulumisiin,



Talvikki + tyttö 1 v 11 kk ja poika 7 vk