Onko joku joutunut lopettamaan päiväkotihoidon, kun 3-vuotias ei ole tottunut sinne?

Oikeasti.



Oma lapseni oli ollut puoli vuotta päiväkodissa eikä kertaakaan puhunut kenellekään siellä mitään.

Ja kotona on ihan mahottoman puhelias.

Ikää hänellä 3,5 v.



Ajan kanssa tottuu kyllä...

niin ei opi ikinä. Mutta kun viet sen sinne voivottelematta niin se sinunkin lapsesi oppii ettei se niin kamalaa olekkaan. Ja lasi muuten vaistoaa sun oman huonon omantunnon jos vähänkään itse teet väärin.

Ja se taas siirtää lapsen tottumista siihen hoitoon viemiseen.

ne muksut vikisee yleensä sen 2 sekunttia kun äiti on poissa näköpiiristä....

Itsekin osallistuin johonkin ketjuun kertoakseni, että kaikki lapset eivät sopeudu yökylään yhtä helposti. Eli oma kokemukseni oli, että puolitoistavuotias lapseni oli itkenyt hysteerisesti viitisen tuntia ennen kuin nukahti yökylässä. Sen jälkeen ei ole tullut mieleenkään yrittää moista uudelleen ennen kuin lapsi osaa itse yökylään haluta.



Tähän sitten kommentoi joku päiväkodin työntekijä, että kaikki lapset eivät todellakaan ole yhtä sopeutuvaisia. Että hänen päiväkotiurallaan on tullut vastaan muutama yksittäinen lapsi, jotka eivät ole kerta kaikkiaan sopeutuneet päiväkotiin, vaan heidät on täytynyt ottaa takaisin kotihoitoon. Ja näiden kohdalla ei todella ole kyse mistään lähtöitkusta, joka loppuu samaan aikaan kun auton takavalot häviävät. Vaan jotkut lapset itkevät vaikka koko päivän hoidossa.



Tietenkään tämä ei ole tavallista. Mutta näin siis voi olla.



Oma lapseni on pian kolmevuotias, eikä ole siis tuon yhden epäonnisen yrityksen jälkeen ollut ikinä yöhoidossa. Lapsi kuitenkin kasvaessaan reipastuu kovasti, ja uskon, että kun aikaa vielä kuluu, niin kyllä meilläkin se yökyläily tulee vielä kuvioihin. Meillä sen aika on vain myöhemmin kuin useimmilla muilla.



Vähän epäsuorasti asiaan liittyen, mutta kuitenkin lohduksi toivon mukaan