Lapsena päätin etten ole samanlainen juoppoluuseri kuin vanhempani. Pelkästään se että kavereillani oli ns asialliset kodit pisti kadehtimaan hyvällä tavalla - "vielä mullakin joskus.."

Jokseenkin kaikessa olen onnistunut moninkertaisesti paremmin kuin surkeat vanhempani. On koulutusta, on (kohta velaton) omakotitalo ns hyvällä alueella, lapseni eivät ole koskaan nähneet minua humalassa eikä eikä heidän ole tarvinnut nähdä nälkää/anella säälisapuskoja kavereidensa vanhemmilta yms.

Ja mitään en vihaa niin paljon kuin "tulessa makaamista", sen olen iskostanut lapsiinikin. Toinen jo omillaan, yliopistoa & duuneja samaan aikaan, toinen todnäk seuraa perässä.

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu