Jos ei puhu kenellekkään mitään, voiko puhumisen taidon unohtaa?

ei

Puhuu itsekseen, ongelma ratkaistu.

"Japanilainen entinen nyrkkeilijä Iwao Hakamada vapautettiin maaliskuussa 2014 vankilasta 46 vuoden jälkeen, kun hänet todettiin syyttömäksi perheensä murhista ja kotinsa tuhopoltosta, jotka oli tehty vuonna 1966. Hakamada oli viettänyt vuosikymmeniä kuolemansellissä, ja hänen tapauksensa oli maailman pisimpään kuolemantuomiota odottaneen vangin tapaus. "

Hakamada oli täydellisessä eristyksessä, eikä saanut puhua edes vartijoiden kanssa ja menetti puhekykyinsä pysyvästi.

Vanhuksilla tätä tapahtuu usein. Sanavarasto surkastuu ja lauseen muodostamisesta tulee haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

"Japanilainen entinen nyrkkeilijä Iwao Hakamada vapautettiin maaliskuussa 2014 vankilasta 46 vuoden jälkeen, kun hänet todettiin syyttömäksi perheensä murhista ja kotinsa tuhopoltosta, jotka oli tehty vuonna 1966. Hakamada oli viettänyt vuosikymmeniä kuolemansellissä, ja hänen tapauksensa oli maailman pisimpään kuolemantuomiota odottaneen vangin tapaus. "

Hakamada oli täydellisessä eristyksessä, eikä saanut puhua edes vartijoiden kanssa ja menetti puhekykyinsä pysyvästi.

Näin toki ääritapauksissa, mutta muutaman kuukauden tai vuoden hiljaiselo ei vielä tee samaa - etenkin kun kyse ei luultavasti ole vankeuden kaltaisesta pakotetusta asiaintilasta.

Ei tietenkään unohda, jos ei ole jotain muistisairautta tms. taustalla. Kuitenkin puhetta kuulet varmasti muiden suusta joka päivä telkkarista tai muualta.

Vaatisi tosiaan sairauden, trauman, poikkeusolosuhteet, kuten tuolla vangilla, tai jotain muuta vastaavaa erikoista, ennen kuin unohtuu. Jotain yksittäisiä sanoja tietysti voi kuka vaan unohtaa, jos ei ole käyttänyt tai kuullut niitä aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Japanilainen entinen nyrkkeilijä Iwao Hakamada vapautettiin maaliskuussa 2014 vankilasta 46 vuoden jälkeen, kun hänet todettiin syyttömäksi perheensä murhista ja kotinsa tuhopoltosta, jotka oli tehty vuonna 1966. Hakamada oli viettänyt vuosikymmeniä kuolemansellissä, ja hänen tapauksensa oli maailman pisimpään kuolemantuomiota odottaneen vangin tapaus. "

Hakamada oli täydellisessä eristyksessä, eikä saanut puhua edes vartijoiden kanssa ja menetti puhekykyinsä pysyvästi.

Näin toki ääritapauksissa, mutta muutaman kuukauden tai vuoden hiljaiselo ei vielä tee samaa - etenkin kun kyse ei luultavasti ole vankeuden kaltaisesta pakotetusta asiaintilasta.

Sekä puheen tuottoon että kuullun ymmörtämiseen tarvittavat aivialueet alkavat nopeasti kokea solukuolemaa, ellei niitä käytetä. 

Samasta syystä kuulolaitteen hankintaa ei pidä lykätä.  Huonokuuloiduus altistaa paikallisen solutuhon lisäksi dementialle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Japanilainen entinen nyrkkeilijä Iwao Hakamada vapautettiin maaliskuussa 2014 vankilasta 46 vuoden jälkeen, kun hänet todettiin syyttömäksi perheensä murhista ja kotinsa tuhopoltosta, jotka oli tehty vuonna 1966. Hakamada oli viettänyt vuosikymmeniä kuolemansellissä, ja hänen tapauksensa oli maailman pisimpään kuolemantuomiota odottaneen vangin tapaus. "

Hakamada oli täydellisessä eristyksessä, eikä saanut puhua edes vartijoiden kanssa ja menetti puhekykyinsä pysyvästi.

Näin toki ääritapauksissa, mutta muutaman kuukauden tai vuoden hiljaiselo ei vielä tee samaa - etenkin kun kyse ei luultavasti ole vankeuden kaltaisesta pakotetusta asiaintilasta.

Sekä puheen tuottoon että kuullun ymmörtämiseen tarvittavat aivialueet alkavat nopeasti kokea solukuolemaa, ellei niitä käytetä. 

Sam

Älä nyt viitsi. Jos puhetta kuulee ympärillä, ei se taito mihinkään häviä, vaikka ei itse sanoisi sanaakaan.

Buddhalaiset harrastaa hiljaisuuden retriittejä ja antavat eripituisia vaitiololupauksia, samoin joidenkin uskontojen edustajat. En ole ainakaan kuullut pysyvistä haittavaikutuksista.

Tuskinpa pystyt olemaan täyseristyksessä niin kauan että menettäisit puhekyvyn täysin. Mutta jos on paljon yksin, voi puheenmuodostuksesta ja sanojen löytämisestä tulla hieman hankalaa. Tämä hankaluus häviää nopeasti kun on enemmän ihmisten kanssa tekemisissä.

Minä puhun itselleni ja itsekseni ääneen lähes koko ajan. Vähän väliä lisäksi kiroilen itselleni, kun olen täysi tollo. Vaikea unohtaa puhumisen taitoa, kun ei osaa olla tuppisuuna, vaikka asuu yksin ja on lähes erakko.

Pitääköhän ostaa Wilson-pallo tuohon pöydälle jutteluseuraksi, todella vähän tulee puhuttua nykyään kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vanhuksilla tätä tapahtuu usein. Sanavarasto surkastuu ja lauseen muodostamisesta tulee haastavaa.

Ensin täytyy olla aivot, sitten voi ilmaista ajatuksensa. En ole koskaan nähnyt tyhmää ja nalkuttavaa ihmistä, puhuipa hän kuinka paljon tahansa, jolla ei olisi puhetaitoa.

Ei yleensä. Joku puhuu ja kirjoittaa kotona yksin, lukee. Se johtuisi kai silloin muusta jos unohtaa, esimerkiksi joku lääke, trauma, väsymys, sairaustila tms. Tietysti jos on ihan metsäerakko ja vanha voi sanat vähentyä?