Työssä jaksamisen pulmien merkittävin selittäjä on tutkitusti heikot työolot ei heikot ihmiset.

Artikkeli duunitorissa  Suomalaista työelämää riivaa outo ongelma, sanoo psykoterapeutti Emilia Kujala Korkea aika tuoda päivänvaloon

Työelämäkeskustelua käy pääasiassa hyvinvoivien keskiluokkaisten esihenkilöiden ja asiantuntioiden joukko, jolla itsellään on suuri mahdollisuus työssään autonomiaan, itsensä kehittämiseen ja erilaisiin tukiverkkoihin.

 

Kuvitellaan, että työelämä mahdollistaa kaikille kasvun, merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksia, vaikka nämä mahdollisuudet eivät kosketa kaikkia suomalaisia työssäkäyviä.

ihmiset ovat huomanneet, ettei positiivisuutta korostava höttöinen työelämäpuhe ole tuonut kaivattuja ratkaisuja työssä jaksamiseen, vaan onnistunut ainoastaan peittämään alleen työelämän rakenteellisia ongelmia.

Lisäksi yksilökeskeisillä työhyvinvointi-interventioilla ei vaikuta tutkimusten mukaan olevan kovinkaan pitkäaikaisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvoinnin kokemuksiin.

Kaikki kulminoituu siihen, että tarvitsemme kipeästi realistisempaa työelämäkeskustelua sekä keskustelua siitä, kuinka voimme yhdessä rakentaa taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti kestävämpiä työyhteisöjä ja sitä kautta kestävämpää työelämää.