Onko normaalia ettei 40 v mies puhu juurikaan äitillensä

Se on 40-vuotias mies eikä mikään lapsi, get over it.

Ihan normaalia. Miksi pitäisi puhua vanhemmilleen jos niistä ei edes pidä? Ei sukulaissuhde tarkoita ikuista rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Se on 40-vuotias mies eikä mikään lapsi, get over it.

          Eli sun mielestä on ihan ok, että esimerkiksi perhejuhlissa ei puhu sanaakaan äidillensä? Eikai se ikä estä normaalia kommunikaatiota ihmisten välillä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Se on 40-vuotias mies eikä mikään lapsi, get over it.

Ok,,, miten se liittyy siihen että ei puhu äidilleen?

Ovatko miehen vanhemmat yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Miksi pitäisi puhua vanhemmilleen jos niistä ei edes pidä? Ei sukulaissuhde tarkoita ikuista rakkautta.

          Ei tietenkään jos on huonot välit jne. Mielestäni kuitenkin normaaliin väleihin kuuluu kummonukointi iästä riippumatta.

Ap

Mitä väliä. En minäkään ole puhunut isälleni pariin vuosikymmeneen, mitä sitten? Ei ole mitään sanottavaa. Olen nelikymppinen nainen.

Minusta parhaimmat miehet on niitä, joilla on hyvä ja tasapainoinen äitisuhde. Se on hellyyttävää ja kertoo pelkkää hyvää miehestä. <3 t. Lapseton sinkkuN

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehen vanhemmat yhdessä?

         Kyllä

       Ap

On, jos on mykkä tms vaurio. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä. En minäkään ole puhunut isälleni pariin vuosikymmeneen, mitä sitten? Ei ole mitään sanottavaa. Olen nelikymppinen nainen.

         Mielestä tuollainen on outoa. Tietenkin jos on jokin syy yms. Niin ymmärrän, mutta muuten en käsitä. Miksei vanhemmille voisi puhua?

Ap

Lapsuuden trauma

Lapsuudessa on voinut tapahtua jotain mikä on viilentänyt välejä. 

Surullistahan se on mutta jääräpäiset ihmiset saattaa joskus panna välit poikki. Siskoni ja äitini ei ät puhuneet toisilleen 50 vuoteen, sitten äiti kuoli. Syy oli hyvin typerä, molemmat olivat äärimmäisen härkäpäisiä. Äidiltäni jäi testamentti jossa hän oli määrännyt omaisuuden vain meille kahdelle muulle sisarukselle. Se ei ollut edes muodollisesti pätevä asiakirja eikä siis oikeasti rahan arvoinen joten heitin sen tuhariin enkä koskaan paljastanut sen olemassaoloa kellekään.  Meidän sisarten välit on tärkeämmät kuin äidin kosto haudan takaa. 

Kuten joku täällä totesi vastaavasta tilanteesta - viimeistä tahtoa voi ja tulee kunnioittaa, paitsi jos se on paha tahto joka myrkyttää jälkeenjäävien mieliä ja välejä.

Miksi itse paholaiselle pitäisi puhua ?

Ketä ap olet kytännyt? Jos siis itse olet sinkku? 

Jos äiti on sitä tyyppiä, joka arvioi ja arvostelee lapsensa asioita ja kertoo niitä sumeilematta eteenpäin. Palaa niihin vuosienkin jälkeen tyyliin silloinkin teit.. sanoit... niin vähentä kyllä kommunikoinnin lähes nollaan. 

40 vuotta väkivaltaa ja mustamaalaamista . Toisen sisaruksen suosimista niin miksi puhuisin niin sanotuille vanhemmille.

Jokaisella perhesuhteella on oma dynamiikkansa, eikä ole välttämätöntä, että kaikki perheenjäsenet kommunikoivat yhtä paljon. On normaalia, että aikuiset lapset voivat olla vähemmän yhteydessä äitiinsä, erityisesti kun he ovat itsenäistyneet ja elämäntilanne saattaa olla kiireinen. Se, että mies puhuu enemmän isälleen, voi johtua siitä, että heidän suhteensa on erityisen läheinen tai mukautuvampi tietyissä tilanteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että äiti ei olisi tärkeä. Jos äiti kokee surua siitä, että yhteydenpito on vähäistä, on tärkeää, että hän jakaa tunteensa avoimesti poikansa kanssa. Yhteydenpito on tärkeää molemminpuolisen ymmärryksen ja hyvinvoinnin kannalta.