Puistonpenkillä syksyn kylmässä vesisateessa istuu alakuloinen nainen? 🍂🍂🍂 Menisitkö auttamaan vai käveletkö vain ohi? 🤔🤔🤔
Mayumi Itsuwan laulusta Koibito yo (1980) tuli mieleen tuollainen tilanne.
🍂🍂 Koibito yo (Mayumi Itsuwa, 1980)🍂🍂🍂
Kun kuivat lehdet putoavat hämärässä,
ne kertovat tulevista kylmistä päivistä.
Rikkinäisellä penkillä sateessa
ei ole laulua, joka kuiskaisi rakkaudesta.
Oi rakastaja, tule lähelleni,
pysy vierelläni, kun jäädyn.
Ja haluan sinun nauravan ja sanovan:
Tämä eropuhe on vain vitsi.
Sorapolkua pitkin juokseminen,
ihmiset kulkevat ohi kuin maraton.
Ikään kuin unohtamista toivoen
he houkuttelevat minua lopettamaan.
Oi rakastaja, näkemiin.
Vuodenajat vaihtuvat,
mutta siitä päivästä lähtien me kaksi
kuin tähdenlennot, loistamme ja haalistumme, ohikiitävä unelma.
Kuinka moni kävelisi vain ohi?
Kommentit (26)
Ei ne mitään apua kaipaa
sade on ihanaa
Millaista apua tajuissaan oleva nainen mahtaisi tarvita?
Miten se avuntarve näkyy? Auttaisin jos sellaista huomaisin. Yleensä vaan ihmiset istuu penkillä ilman ongelmia.
Jos kyseessä olisi muistisairas vanhus vähissä vaatteissa niin soittaisin häkeen. Aikuinen terve ihminen saa istua missä haluaa ihan rauhassa.
Jos minä istun surullisena puistossa, en todellakaan halua kenenkään tulevan häiritsemään. En siis mene itsekään. Sitten, jos on oikeasti avun tarpeessa, autan kyllä.
Rakastettuaan kaipasi? Minä en ole hän.
Jos ihminen olisi selvästi avun tarpeessa, kysyisin onko mitään hätänä ja voinko tehdä jotain auttaakseni. Tihkusateessa puiston penkillä istuminen ei vielä yksistään viittaisi siihen, että minun apuani tarvittaisiin.
Kaunis kappale. Voisi olla elokuvamusiikkia. Tunnelma kuin Yasujirō Ozun tai Aki Kaurismäen elokuvissa.
Syksyn vesisateessa rauhassa yksin istuminen on lääkettä, jos on alakuloinen olo. Ei se tarkoita, että siinä tarvitsisi muita auttamaan. Oikeastaan päinvastoin, silloin haluaa rauhaa muista ihmisistä.
Antaa ihmisten istua rauhassa. En minäkään haluaisi ketään häiritsemään, joten en itsekään mene häiritsemään muita.
En tiedä vielä, saa nähdä sitten kun on syksy.
Vierailija kirjoitti:
Syksyn vesisateessa rauhassa yksin istuminen on lääkettä, jos on alakuloinen olo. Ei se tarkoita, että siinä tarvitsisi muita auttamaan. Oikeastaan päinvastoin, silloin haluaa rauhaa muista ihmisistä.
Lisään vielä, että kyllä jos nyt näkisin jonkun vaikkapa itkemässä, niin kokisin jopa velvollisuudekseni esimerkiksi kysyä, että voisinko jotenkin auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyn vesisateessa rauhassa yksin istuminen on lääkettä, jos on alakuloinen olo. Ei se tarkoita, että siinä tarvitsisi muita auttamaan. Oikeastaan päinvastoin, silloin haluaa rauhaa muista ihmisistä.
Lisään vielä, että kyllä jos nyt näkisin jonkun vaikkapa itkemässä, niin kokisin jopa velvollisuudekseni esimerkiksi kysyä, että voisinko jotenkin auttaa.
Minä en. Sylkisin vaan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyn vesisateessa rauhassa yksin istuminen on lääkettä, jos on alakuloinen olo. Ei se tarkoita, että siinä tarvitsisi muita auttamaan. Oikeastaan päinvastoin, silloin haluaa rauhaa muista ihmisistä.
Lisään vielä, että kyllä jos nyt näkisin jonkun vaikkapa itkemässä, niin kokisin jopa velvollisuudekseni esimerkiksi kysyä, että voisinko jotenkin auttaa.Minä en. Sylkisin vaan päälle.
Onko sinulla mikä hätänä?
Kävelisin ohi ja pieraisisin sen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Syksyn vesisateessa rauhassa yksin istuminen on lääkettä, jos on alakuloinen olo. Ei se tarkoita, että siinä tarvitsisi muita auttamaan. Oikeastaan päinvastoin, silloin haluaa rauhaa muista ihmisistä.
Kauniisti sanottu.
Ohi vaan. Luultavasti en edes huomaisi koko naista.