Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaihtoehtoinen elämäni
25.08.2025 |
Onko muille tullut joskus mieleen, että mitä jos olisi tehnyt jonkun ratkaisevan elämänvalinnan toisin?
Peruskoulun päästötodistuksen keskiarvoni oli 9,2. Kielistä ja matikasta oli kympit. Tykkäsin kielistä ja siinä vaiheessa kuitenkin tuntui, että en jaksanut panostaa enempää matikkaan ja valitsin lukiossa lyhyen matikan, josta niin ikään sain kympin ja kirjoitin L:n. Päädyin kuitenkin kiinnostusten perusteella humanistiselle tielle, missä olen kyllä ihan viihtynyt, silloin kun töitä on ollut. Ja suurimmaksi osaksi on jotain ollutkin, mutta palkka ja uramahdollisuudet eivät kyllä päätä huimaa.
Olen ihan tyytyväinen elämääni, ei siinä mitään, mutta onhan se käynyt kyllä nyt tässä vanhemniten mielessä että jos olisikin alun alkaen valinnut toisin ja lähtenyt suuntautumaan tekniikkaan tai lääkikseen tai johonkin paremmin palkatulle alalle.
Tämmöinen pohdinta vain tässä neljävitosen kynnyksellä. Mutta eihän sitä nuorena osaa ajatella kaikkea.
Kommentit (7)
Mitä tekisit eri tavalla, jos sulla ois nyt enemmän rahaa käytettävissä, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua harmittaa, kun nuorena en ymmärtänyt mikä on hyväksi itselleni. En ole myöskään kotoa saanut minkäänlaista henkistä pääomaa elämää varten. Jos saisin aloittaa alusta, vaikka 16 ikävuodesta, niin lopettaisin toksisen suhteen lukiorakkauden kanssa ja keskittyisin opiskeluun. Lähtisin sitten lukion jälkeen hakemaan puheterapeutin opintoihin.
On mulla nytkin ihan tasainen elämä, vaikka en duunarityöstäni hyvää palkkaa saakaan. Kai sitä huonomminkin voisi olla. Ei onneksi ole elämässä mitään addiktioita ja osaan säästää rahaa. Kyllä sitä yksin itsensä elättää. Mutta lukiosta tuli sen verran huonot paperit, että ei niillä mitään tehnyt.
Kyllä vain. Jos en olisi nuorena lähtenyt opiskelemaan kirkon opistoon, en olisi koskaan oppinut tupakoimaan ja juopottelemaan. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen tuhlannut rahani niihin. Kaikenlaisia muitakin momentumeja on ollut, joissa olen tehnyt väärän ratkaisun.
Mietin uraputkea tai downshiftausta. Nyt kolme vuotta tehnyt matalapalkka-alalla toimistotöitä, jossa ei käytännössä tarvitse tehdä mitään, mutta tulen toimeen. Paras päätös ikinä. En edes tiennyt että näin onnellinen voi olla. Ei vastuuta, huolia, stressiä ja on energiaa harrastaa.
Ei oikeastaan ole mitään vaihtoehtoja. Ehkä jos koulussa ei olisi kiusattu ja väkivalta ei olisi muovannut ajattelutapaani ja aivojeni toimintakykyä, niin epäilen olisinko halunut opiskella itseni sittenkään tuottavaksi yhteiskunnalle? Kiusaamisen takia lopetn opiskelun jo kolmannella luokalla kokonaan. On suuri ihme että opin edes lukemaan tai kirjoittamaan suomen kielellä.
Armeija olisi ollut luontaisesti se mahdollisuus, mutta kun en käynyt edes peruskoulua, niin armeija työpaikkana oli sekin pois listalta. Armeijaa vihasin, koska sielä toimittiin ryhmänä. Lapsuudessa jalkapallossa olin se maalintekijä, en koskaan syöttänyt muille tai antanut heille paikkoja.
Opiskelu ja työelämä vaatii tunteen kuulua kokonaisuuteen. Sigmana tunnen olevani parempi ulkopuolisena. Saalistavana yksinäisenä tukia käyttävänä ratsastajana. En koskaan kykenisi toimimaan yhteistyössä kenenkään kanssa tai tuntisi ystävyyttä kenenkään kanssa. Lähinnä halveksuntaa muita kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekisit eri tavalla, jos sulla ois nyt enemmän rahaa käytettävissä, ap?
No ehkä asuisin toisessa paikkaa ja vähän paremmin kuin nyt. Ja lapsille voisi tarjota vähän enemmän. Mutta enpä välttämättä muuten mitään ihmeellistä kaipaa. Ei kyse ole pelkästään rahasta, vaan enemminkin on se tunne, että jäikö jotain omasta potentiaalista käyttämättä. Ap
Alue: Aihe vapaa
Sehän se juuri on kun niin nuorena pitää tehdä jo ratkaisevia valintoja. Ja alan vaihtaminenkin myöhemmin on tehty mahdollisimman hankalaksi. Ei hyvä.