Mikä tarve ihmisillä on juoruilla?

En ole itse koskaan saanut juoruilusta mitään enkä ymmärrä miksi sitä tehdään. Joskus nuorempana lähdin itsekin siihen mukaan saadakseni hyväksyntää ja että pääsisin mukaan porukkaan. Huomaan kyllä että sama pätee edelleen. Nyt vaan toisin päin. Kun en lähde juoruiluihin enkä kerro niitä, jätetään herkästi ulkopuolelle. Mutta itselläni on sen jälkeen hyvä olla, ei jää paha fiilis tai kaduta. En tiedä olenko yliherkkä mutta jotenkin kuormitun siitä pahan puhumisesta, joka liittyy toisen ihmisen henkilökohtaiseen elämään.

Muita jotka kokee samoin?