Miten välttää katkeroituminen?

Mikään onni ei ole ikuista eikä myöskään mikään murhe. Turhaa siis kadehtia muita. Sun onnistumiset oottaa edessä päin.

Päättämällä, että et piru vieköön ole mikään Uhri! Uhriutuminen katkeroittaa. Toki on tarpeellista ja hyvä asia kieriskellä itsesäälissä ja surussa oma aikansa, että tilanne nollaantuu. Mutta sen jälkeen eteenpäin! Ja huom! Eteenpäin meneminen ei tarkoita rahaa, työpaikkaa, parisuhdetta tms

Anna surulle aikaa ja koe kaikki tunteet mitä pintaan nousee. Älä edes yritän painaa niitä pois. Hakkaa tyynyä tai mene metsään huutamaan. 

 

Ikävässä tunteessa eläminen on hirveää, mutta jossain vaiheessa huomaat että alat löytämään maailmassa uusia ihmisiä, paikkoja ja asioita. <3

Keksi itsellesi jotain mukavaa puuhaa. Koeta nähdä asioissa hyviä puolia. Voi olla aluksi vaikeaa, mutta kyllä jokaisessa vastoinkäymisessä on myös jotain, minkä voi versoa hyväksi jollain tapaa.

Yritä muuttaa elämänsuunta. 

Noin muuten olen varmaan itsekäs ihminen, kun en ole koskaan katkeroitunut omista tekemisistäni vaan muiden ihmisten tai yhteiskunnan aiheuttamista ongelmista.

Minulla on samoja ajatuksia. Liikaa pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Pienetkin asiat ovat liikaa. En jaksa tätä enää. Toisilla tuntuu menevän niin hyvin ja on niin kivaa.