Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sekundääriset, tarvin apua...

03.04.2007 |

Moi!

Tarvitsisin vähän kokemustietoa tms, mitä vaan mistä sais jotain vinkkiä.

Taustaa: lapsi -98 sai alkunsa 8kk luomuyrittämisellä, kierto oli silloin n. 60 vrk. 4kk imetyksen lopettamisesta sai kakkonen luomusti alkunsa, mutta km viikolla 15 (-99) vetenmenon/kohtutulehduksen takia. -> kaavinta, josta vuodot eivät loppuneet kuin 3kk:n terolut kuurilla. Kolmas raskaus sai alkunsa ensimmäisestä terottomasta kierrosta, synt.-00. Seuraavaa yritimme n.9kk talvella 03-04, ilman tulosta. Kierrot tais olla mitä sattuu.. Sitten tilanne oli opiskelun ym takia jäissä, uusi eli kolmosen yritys aloitettiin viime syksynä. Gynen kehotuksesta otin heti terolutit käyttöön ja muutaman kierron päästä myös clomifenit. Nyt mennyt siis 7kk ilman tulosta. Tällä kierrolla olen testaillut netistä saatavilla ovulaatiotesteillä, jotka näyttäneet negaa, nyt kp 16.



Siis se kysymys: olen jotenkin neuvoton, jos tulosta ei nytkään tule, niin miten tästä jatkan? Menenkö uudestaan lääkärille, odottelenko vielä, jos menen lääkäriin niin mitä tutkimuksia tällaiselle tapaukselle voisi tehdä, vai jatketaanko hormonien syöntiä vielä...

Kun tietäis että tuleeko ovulaatiota ollenkaan, niin helpottais vähän, mutta mistäpä tuon voi tietää kun ei testeissäkään näy. Clomeja söin 3-7 pv 2tabl päivässä. Teroluteja ei ole tällä kierrolla käytössä.



Jos joku viitsii kokemuksistaan kertoa ja vinkkejä antaa miten jatkaisin, olisin tosi kiitollinen..



Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
04.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole alan asiantuntija enkä edes terveydenhuollon ammattilainen, mutta takanani on 2 vuotta tutkimuksia, kun pikkukakkosta ei ole kuulunut.

Olen ollut hoidossa ensin yksityisgynellä - sieltä clomit - , sitten julkisella puolella monenlaisissa hoidoissa ja nyt jonottelen IVF-jonossa. Olin ihan tyytyväinen julkisen puolen hoitoihin ja mielestäni riittäviin tutkimuksiin, mutta nyt jonovaiheessa hakeuduin jonon rinnalle yksityisen lapsettomuusklinikan puoleen - ikää kun on jo 37. Nyt minulla on 1. kertaa tunne, että lapsettomuuden syytä tutkitaan tosissaan - minusta on otettu erinäisiä verikokeita ja mieheni patistettu uuteen siemennesteanalyysiin (edellinen ei klinikan lääkärin mukaan ollut kunnon analyysi). Muutama koe on vielä edessä ennen jatkosuunnittelua. Julkisella puolella ei juurikaan tutkittu alun perusverikokoiden jja aukiolotutkimuksen jälkeen, vaan ainoastaan annettiin erilaisia hoitoja (clomit, femar, puregon, pregnyl jne) ultrien kera ja toivottiin parasta.



Itselläni on nyt levollinen olo - rahaa kyllä menee erilailla kuin julkisella puolella, mutta koen nyt, että olen yksilö enkä mikään liukuhihnatapaus - vaikka ihana lääkäri minulla julkisellakin on.



Sinun tarinaasi lukiessani tuli mieleen tämä hoitohistoriani - olen syonyt/piikitellyt valtavasti hormoneja, mutta vaikka kroppani reagoikin niihin mallikelpoisesti, ei syytä kuitenkaan lapsettomuuteeni ole tätä ennen juurikaan tongittu - onhan diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Nyt epäillään hyytymistekijöitä ja autoimmunologisia syitä - asioita, joita olen tuonut esille julkisellakin, mutta hoitava lääkärini ei ole niistä " innostunut" , vaikka minulla on ollut probleemaa em. asioiden kanssa.



Eli maalaisjärjellä ajateltuna voisin kuvitella, että sinulla kuukautiskierron kartoitus verikokein yms voisi olla fiksua. Otapa yhteyttä lapsettomuusasioihin perehtyneeseen lääkäriin tai jos kukkaro antaa myöten, lapsettomuusklinikalle! Joskus maallikkona tuntuu, että hormonit ovat liian " helpot" määrätä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla