Te joiden kuukautiset ovat alkaneet hyvin nuorena, onko se vaikuttanut myöhemmin henkiseen kehitykseen/psykkeeseen?

Kyllä minusta tuli ihan pimee

Mulla alkoi 11-vuotiaana ja olin luokallani aivan  keskiarvossa. Eli ei joku 10-11-vuotias ole erityisen nuori. Ja noin oli siis jo 80-luvulla, eli ei mikään nykyajan ilmiö.

Minä olin 10 vuotta ja kahdeksan kuukautta vanha, kun kuukautiset alkoivat. Kyllä, minua on kiusattu, ei fyysisesti mutta henkisesti, mm. juuri kuukautisten alkamisesta, kun liikuntatunnilla en aina pystynyt kaikkea tekemään. Ehkä lapsukaiset eivät osanneet suhtautua yhden naiseksi tulemiseen? Minut jätettiin useimmiten porukan ulkopuolelle, myös myöhemmässä vaiheessa, ja onnistuin nuorena aikuisena osumaan vielä narsistinkin kiusaamaksi. En osannut lukea merkkejä, vaan olin iloinen ystävästä. No, eipä se minua ystäväksi halunnut. 

Olen aina etsinyt jotain porukkaa, johon voisin kuulua, ja sukulaissielua ystäväksi. En ole koskaan noita löytänyt enkä enää näin kuusikymppisenä löydäkään. Aviomies minulla on, meillä on ollut kivaa yhdessä jo 36 vuotta, mutta ei hän sellainen "samanlainen kuin minä" ole, jollaisen olisin halunnut ystäväksi löytää. Kai minä olen sitten niin ainutlaatuinen? 

Nykyään useimmilla alkaa hyvinkin nuorena kuukautiset. Minulla alkoi vähän ennen kuin täytin 11 vuotta. Endometrioosiin sairastuin. Ehkä sattumaa se. Murrosikä ylipäänsä altistaa mielialan vaihteluille ja sitä kautta masennukselle mutta kuukautisten kanssa sillä ei ole tekemistä.

Alkoivat 9-vuotiaana. Koulussa kiusattiin, monestakin syystä. Teininä luotin vääriin ihmisiin. Parisuhteet olleet vaikeita. Helpotus tuli 28-v kun sain diagnoosin ja lääkityksen kaksisuuntaiseen. Nyt 30-v ja sinkkuna elämä on ihan jees.

Alkuvuodesta täytin 12 ja kesällä alkoi, en nyt sitten tiedä onko erityisen nuorena vai normi, mutta masennuskausiin taipumusta on ollut elämän varrella, vaan en ole ikinä ajatellut kuukautisten alkamisiän olevan mitenkään yhteyksissä asiaan Tietysti voi ajatella, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.